fi | sv | eng

Lääkekorvauksista etsitään 134 miljoonan säästöjä – potilaiden kustannuksia ei ole varaa lisätä

16.05.2016, 14:43

Selvitysmies, professori Heikki Ruskoaho on saanut lääkesäästöjä koskevan raporttinsa valmiiksi. Valmistelutyö sosiaali- ja terveysministeriössä jatkuu ensi vuodelle osoitetun 134 miljoonan euron lääkekorvaussäästöjen löytämiseksi. SOSTE on ollut osallisena ministeriön epävirallisessa lääkesäästöjä pohtivassa työryhmässä. Myös SOSTEn koordinoima Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA tapasi professori Ruskoahoa tämän selvitystyön aikana.

Säästöt muualta kuin potilaiden kuluista

SOSTE on ollut toistuvasti huolissaan pienituloisten pitkäaikaissairaiden asemasta. Heihin on kohdistunut merkittäviä heikennyksiä muun muassa lääke- ja matkakorvausten omavastuiden ja asiakasmaksujen korotusten takia. SOSTE onkin pitänyt tärkeänä, ettei lääkekustannusten säästöjä tehdä potilaiden omavastuita ja kustannuksia kasvattamalla.

Selvitysmiehen raportissa on pyritty löytämään keinoja, joilla saavutetaan euromääräisesti merkittäviä ja riittävän nopeasti toimeenpantavia säästöjä korvausmenoihin. Jos ehdotukset toteutuvat nykymuodossaan, suurin yksittäinen maksajaryhmä ovat kakkostyypin diabeetikot, joiden käyttämien lääkkeiden korvausluokkaa ehdotetaan alennettavaksi. Myös epilepsialääkkeiden vaihtokelpoisuutta ehdotetaan tietyin ehdoin laajennettavaksi, epilepsiaa sairastavilla kuitenkin vain hoitavan lääkärin valvonnan alaisuudessa. Hoidon ja lääkityksen jatkuvuus on epilepsiaa sairastavilla tärkeää.

Hintakilpailun lisääminen järkevää

Ehdotettu hintakilpailun lisääminen on lähtökohtaisesti sekä potilaille että yhteiskunnalle edullista. Hinnat pitäisi kuitenkin saada putoamaan pysyvästi. Toisaalta hintakilpailua edistävät toimet voivat johtaa myös Suomen jo ennestäänkin pienten lääkemarkkinoiden pirstaloitumiseen. Tämä vaikeuttaisi ja hidastaisi lääkkeiden markkinoille tuloa, mistä kärsivät lääkkeenkäyttäjät.

Selvitysmiehen esittämä riskinjakomenettely lääkeyritysten ja lääkkeiden hinta- ja korvattavuusviranomaisten välille olisi uusi sääntelymuoto, joka mahdollistaisi entistä paremmin harvinaislääkkeiden ja erityisen kalliiden lääkkeiden markkinoille pääsyn. Tämä olisi hyödyllistä erilaisille rajatuille potilasryhmille. Erilaiset mallit ovat viime vuosina yleistyneet Euroopan eri maissa, mutta systemaattista arviointitietoa niistä on vielä vähän. Suomeen pitäisi luoda meidän oloihimme sopiva malli.

On todennäköistä, että kun biosimilaarien eli biologisten kaltaislääkkeiden määrä lisääntyy markkinoilla, vuosittain saavutetaan merkittäviä säästöjä. Nyt valmisteltavia säästöjä ajatellen tämä mahdollisuus on rajattu, sillä markkinoille odotetaan ensi vuonna vain kahta uutta valmistetta. Säästöpotentiaali saadaan laajemmalti käyttöön vuodesta 2018 eteenpäin, jolloin uusia valmisteita odotetaan saatavan markkinoille selvästi enemmän.

Odotuksia rationaalista lääkehoitoa kohtaan

SOSTE toivoo lääkesäästöjä löytyvän rationaalisen lääkehoidon kehittämisestä. Oma työryhmänsä pohtii tätä. Ryhmässä on myös potilasjärjestöjen edustus.

”Esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyödyt sekä yhteiskunnalle että potilaille on osoitettu selvästi useissa tutkimuksissa. Myös lääkityslistat pitäisi saada ajantasaisiksi ja laajasti tehokkaaseen käyttöön. Näin saataisiin karsittua turhaa ja epätarkoituksenmukaista lääkehoitoa. Nythän moni pitkäaikaissairas ei edes tiedä, onko hänellä lääkityslista vai ei”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Opari.

Selvitysmiehen raportissa esitetty lääkehävikin vähentäminen esimerkiksi edistämällä hoidon aloittamista pienillä lääkepakkauksilla on Oparin mielestä järkevää. ”Kunhan ei käy niin, että pienempien pakkausten myötä lääkkeiden hinta lähtee nousuun, jolloin potilas on jälleen maksajana.”

Selvitysmies Ruskoahon raportti on luettavissa täällä.