fi | sv | eng

Lähes tuhat järjestöä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja

16.08.2016, 09:43

Sosiaali- ja terveyspalveluja suoraan itse tai yhtiöitettynä tuottavia järjestöjä on 959, noin 10 prosenttia Suomessa toimivista 10 000 rekisteröidystä sosiaali- ja terveysyhdistyksestä. Tämä selviää SOSTEn tuoreesta julkaisusta: Selvitys järjestöjen tuottamista sosiaali- ja terveyspalveluista (PDF, 200 kt).

Selvityksessä esitetään kokonaiskuva järjestöjen – rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden – sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta. Järjestöjen suoraan itse tuottaminen palveluiden lisäksi selvityksessä tarkastellaan järjestöjen omistamien yhtiöiden palveluita, järjestöjen palveluissa työskentelevän henkilöstön määriä ja palvelutuotannon alueellista jakautumista.

Yhtiöitettyä palvelutuotantoa 57 järjestöllä

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa suoraan itse koko maassa 930 järjestöä. Niistä sosiaalipalveluita tuottaa 822, terveyspalveluita 207 ja molempia palveluita 98 järjestöä.

Yhtiöitettyä palvelutuotantoa on 57 järjestöllä, noin 6 prosentilla palveluja tuottavista järjestöistä. Selvityksen kattamia järjestöomisteisia yhtiöitä on 69. Järjestöjen palveluja tuottavista toimintayksiköistä yhtiöitettyjen toimintayksiköiden osuus on sosiaalipalveluista 19 prosenttia ja terveyspalveluista 31 prosenttia.

Järjestöt huomioivat myös pienet erityisryhmät

Suurin osa järjestöjen tuottamista palveluista on sosiaalipalveluja. Niistä yleisimpiä palvelumuotoja ovat ympärivuorokautiset asumispalvelut, päivätoimintapalvelut ja ei-ympärivuorokautiset asumispalvelut.

Järjestöt tuottavat palveluja myös pienten erityisryhmien tarpeisiin ja jotkut palvelut, kuten ensi- ja turvakodit, ovat suurelta osin järjestöjen tuottamia. Järjestöjen sosiaalipalveluista eri palvelumuotoja tarkastellen suurin osa on suunnattu vanhuksille, lapsille tai nuorille ja kehitysvammaisille.
Järjestöjen terveyspalveluista yleisimpiä palvelumuotoja ovat fysioterapia, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja/tai kätilön palvelut sekä palveluluokka, joka sisältää laboratorionäytteiden ottoa, psykologin toimintaa, sekä opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoitoa.

Suurimmissa maakunnissa eniten yksiköitä

Asukasluvultaan suurimmissa maakunnissa, kuten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla on eniten myös järjestöjen palveluja. Sosiaalipalveluja tuottavia toimintayksiköitä on eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa.

Uusimaa ja Pirkanmaa ovat väkiluvuiltaan suurimmat maakunnat. Pohjois-Pohjanmaa on neljänneksi suurin, mutta Kymenlaakso on väkiluvultaan vasta 12. suurin maakunta, joten siellä toimintayksiköitä on väkilukuun nähden huomattava määrä.

Järjestöjen terveyspalveluja tuottavia toimintayksiköitä on eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suurimpien toimintayksikkömäärien järjestys vastaa maakuntien väkiluvun suuruusjärjestystä.

Järjestöjen palveluissa työskentelee lähes 40 000 ihmistä

Järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät noin 37 500 ihmistä. Järjestöjen suoraan itse tuottamissa palveluissa on noin 30 100 työntekijää ja järjestöjen yhtiöissä noin 7 400.

Järjestöjen omistamista sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavista yhtiöistä alle kymmenen henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä on joka kymmenes. Alle miljoonan euron liikevaihdolla toimivia yhtiöitä on 28 prosenttia ja suurimpia yli 50 miljoonan liikevaihdolla toimivia kolme prosenttia.

Eniten järjestöjen ja niiden yhtiöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto työllistää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Järjestys noudattaa lähes suoraan maakuntien väkiluvun suuruusjärjestystä.

Etelä-Savossa järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät kuudenneksi eniten ja Kymenlaaksossa seitsemänneksi eniten. Etelä-Savo on väkiluvultaan neljänneksi pienin ja Kymenlaakso seitsemänneksi pienin maakunta, joten järjestöjen palveluissa työskentelee väkilukuun nähden huomattava määrä ihmisiä verrattuna muihin maakuntiin.

Terveyspalveluja tuottavia yksiköitä lopetettiin suhteellisesti paljon

Vuoden 2015 aikana sosiaali- tai terveyspalveluja suoraan itse tuottavista järjestöistä kuusi prosenttia lopetti palvelujaan ja järjestöjen yhtiöistä 17 prosenttia. Yhteensä samana vuonna sosiaalipalveluista lopetettiin palvelumuodoittain tarkasteltuna eniten ympärivuorokautisia ja ei-ympärivuorokautisia asumispalveluita sekä sosiaalialan muut palvelut -luokan palveluita. Se sisältää muun muassa avomuotoista perhe- ja päihdekuntoutusta, sosiaalihuollon asiantuntijatoimintaa, perhetyötä ja sosiaalityöntekijän palveluita.

Terveyspalveluista lopetettiin vuonna 2015 eniten fysioterapiapalveluita, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja/tai kätilön palveluita sekä laboratoriopalveluita. Terveyspalveluja tuottavia toimintayksiköitä lopetettiin lähes puolet sosiaalipalveluja tuottavien toimintayksiköiden määrästä. Suhteellisesti terveyspalveluyksiköitä lopetettiin paljon, sillä terveyspalveluja tuottavia toimintayksiköitä on alle neljäsosa kaikista järjestöjen palveluja tuottavista toimintayksiköistä.

Lopetetuista palveluista tehtiin erillisselvitys vuoden 2016 lopussa. Lue lisää selvityksestä.

Palveluja selvitettiin useasta lähteestä

Kesällä 2016 tehty Selvitys järjestöjen tuottamista sosiaali- ja terveyspalveluista perustuu Valviran yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen Valveri-rekisterin ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin. Järjestöjen yhtiöitetyt palvelut selvitettiin erikseen keräämällä tietoja järjestöjen internet-sivuilta, Kauppalehden yrityshausta ja ottamalla yhteyttä suoraan järjestöihin. Lisäksi hyödynnettiin SOSTEn Järjestöbarometreissa useina vuosina kerätyt tiedot palvelujaan yhtiöittäneistä sosiaali- ja terveysjärjestöistä.

Lataa Selvitys järjestöjen tuottamista sosiaali- ja terveyspalveluista (PDF, 200 kt).

Lari Lindholm

Kirjoittaja on selvityksen tehnyt tutkija.