fi | sv | eng

YK kartoittaa jäsentensä ihmisoikeustilannetta - Suomi mukana

12.01.2017, 08:46

YK:n ihmisoikeusneuvosto tarkastelee reilun neljän vuoden välein jäsenmaidensa ihmisoikeuksien toteutumista. Tarkastelu perustuu vuoropuheluun, jossa valtiot esittävät vuorollaan toisilleen kysymyksiä ja suosituksia ihmisoikeustilanteen kehittämiseksi. Valtioiden sitoutuminen on tehnyt tarkastelusta merkittävän ihmisoikeusmekanismin ja sitä on luonnehdittu neuvoston suurimmaksi innovaatioksi.

Suomen ihmisoikeustilannetta tarkastellaan 3.5. Genevessä

Tähän asti Suomen ihmisoikeustilanne on ollut hyvällä tasolla. Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka perustuu kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeussopimusten asettamiin velvoitteisiin ja Suomi on ratifioinut lähes kaikki keskeiset YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset. Ihmisoikeuspolitiikan täytäntöönpanoa ohjaa hallitusohjelman lisäksi keskeisesti vuonna 2014 annettu hallituksen ihmisoikeusselonteko.

Ulkoministeriö on laatinut määräaikaistarkastelua varten kansallisen raporttiluonnoksen, jota muun muassa kansalaisjärjestöt ovat voineet kommentoida. Raportti julkaistaan myöhemmin talven aikana.

Perusturvassa parannettavaa

SOSTE kiinnittää huomiota perusturvan riittävään tasoon Suomessa. Se on ollut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean käsiteltävänä ja komitea on antanut Suomelle asiassa huomautuksen.

Myös pakolaisten ja maahanmuuttajien ihmisoikeuksien toteutumiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tällä hetkellä paperittomien ihmisoikeusien toteutumisessa on puutteita. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus terveyteen. Nykytilanteessa on olemassa ristiriita terveydenhuoltoalan eettisten ohjeistusten, perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten kanssa.

Lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä tulisi edellyttää nykyistä huolellisempaa ihmisoikeuksien toteutumisen arviointia. Jotta valtio voi kunnioittaa, suojata ja toteuttaa ihmisoikeuksia, sen pitää hahmottaa toimiensa ihmisoikeusvaikutukset. Tämä edellyttää huolellista ja kokonaisvaltaista ihmisoikeusvaikutusten arviointia, johon tulisi kiinnittää vielä nykyistä enemmän huomiota.

Järjestöjen osallisuus tärkeää

Kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kuuleminen kuuluu hyvään ihmisoikeuskulttuuriin. Järjestöillä on kosketus ihmisten arkeen ja sitä kautta myös ihmisoikeusongelmiin. SOSTE muistuttaa järjestöjen moninaisesta roolista myös ihmisoikeuskysymyksissä. Järjestöillä on paljon annettavaa ja mahdollisuuksia toimia ihmisoikeuksien edistämiseksi ja paremman ihmisoikeuskulttuurin edistämiseksi.

Lue  SOSTEn lausunto YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun. Voit lukea lisääSuomen kansainvälisestä ihmisoikeuspolitiikasta ulkoministeriön sivuilta.

Sami Suominen