fi | sv | eng

Viisi faktaa sokeriverosta

26.10.2016, 16:37

Hallitus on poistamassa makeisveroa, jonka kansa yleisesti hyväksyy ja jolla on kansanterveydellisiä hyötyjä. Asiantuntijatahot kannattavat makeisveron laajentamista koskemaan sokeripitoisia tuotteita makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien lisäksi myös muihin lisätyn sokerin lähteisiin. Aiheesta keskustellaan tänään 26.10. A-Studiossa klo 21.05. Seuraa keskustelua Twitterissä tägillä #sokerivero.

1. Mistä on kyse?
Vuodesta 2011 lähtien Suomessa on kerätty makeisveroa makeisista ja jäätelöstä valtiontaloudellisin perustein. Virvoitusjuomista vastaavaa veroa on kannettu vuodesta 1940. Valtiolle on kertynyt tuloja makeisverosta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2017 alusta makeisverosta luovutaan EU:n komission ilmoituksen vuoksi. Komission mukaan makeisvero vääristää kilpailua ja on valtiontukisääntöjen vastainen.

2. Mitä tulisi tehdä?
Poistamisen sijaan makeisvero on mahdollista korvata kansanterveysperusteisella sokeriverolla. Sokerivero on sekä kansanterveyden että kansantalouden etu. Sokerivero määräytyy tuotteeseen lisätyn sokerimäärän mukaan, riippumatta siitä missä tuotteessa sokeria käytetään. Näin vero kohtelee eri tuoteryhmiä oikeudenmukaisesti eikä keskity esimerkiksi pelkkiin makeisiin.

Joulukuussa 2016 voimaan astuu uusi pakkausmerkintöjä koskeva asetus, joka velvoittaa valmistajia merkitsemään tuotepakkaukseen tuotteen sisältämän sokerimäärän. Tämä helpottaa sokeriveron keräämistä ja saa aikaan sen, että sokerivero ei lisää byrokratiaa tai elintarviketeollisuuden hallinnollista kuormaa.

3. Sokerin terveysvaikutukset
Liika sokerinkäyttö on altistaa ylipainolle ja on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Lihavuus lisää sairastavuutta esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, sydän ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä useisiin syöpätyyppeihin. Lihavien henkilöiden terveysmenot on arvioitu olevan 25 % korkeammat kuin normaalipainoisten. Kaikkiaan lihavuus aiheuttaa 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset terveydenhuollossa vuosittain.

Terveysongelmat korostuvat lasten kohdalla. WHO:n suosituksen mukaan sokerin osuus lapsen kokonaisenergian saannista tulisi olla enintään kymmenen prosenttia. Suomalaiset lapset saavat sokerista 13-14 % päivittäisestä energiastaan. Murrosikäisten poikien sokerin saanti on jopa tätä suurempaa. Sokeri on keskeinen syy lasten ja nuorten ylipainon jatkuvaan kasvuun. Myös lasten suunterveys on heikentynyt. Hampaiden reikiintyminen kääntyisi laskuun, jos sokerinkäyttö vähenisi. Ongelma on merkittävä, sillä tällä hetkellä noin joka viidennellä suomalaisella aikuisella on karieksen reikiinnyttämiä hampaita

4. Sokerivero on käytössä useassa maassa
Sokerivero ei ole suomalainen erityispiirre. Vastaavia kansanterveysperusteisia veroja on käytössä useassa Euroopan maassa:

  • Unkari verottaa useita sokeria tai suolaa sisältäviä tuotteita. Verotuksen julkilausuttu tavoite on ollut väestön terveyden parantaminen. Valmisteveron alaisia ovat sokerilla makeutetut juomat, energiajuomat, makeiset, lisättyä sokeria sisältävä kaakaojauhe, hillot sekä suolaiset naposteltavat ja mausteet ketsuppia ja sinappia lukuun ottamatta. Veron määrä vaihtelee tuotteittain.
  • Norjassa on käytössä erillinen vero epäterveellisille elintarvikkeille. Valmisteverotettavia elintarvikkeita ovat sekä sokerilla että keinotekoisesti makeutetut juomat, monet sokeri- ja suklaatuotteet tullitariffinimikkeisiin perustuen sekä sellaisenaan myytävä sokeri ja siirappi.
  • Tanskassa sokeripitoisia ruokia verotetaan laajasti. Veronalaisia tuotteita ovat muun muassa suklaa ja suklaatuotteet, kaakaomassa, kaakaojauhe, lakritsituotteet, manteli- ja pähkinämassat, konvehdit, makeiset, purukumi, sokeroidut hedelmät, vohvelit, kakut ja keksit. Veron määrä vaihtelee tullitariffinimikkeittäin.
  • Belgiassa kannetaan alkoholittomista juomista virvoitusjuomaveroa 6,81 senttiä litralta. Veroa korotettiin vuoden 2016 alusta 3,08 sentillä litralta osana laajempaa verouudistusta. Uudistuksen tarkoituksena oli siirtää verotuksen painopistettä työtulojen verottamisesta kohti kulutusta, johon liittyy negatiivisia ulkoisvaikutuksia.
  • Latviassa kannetaan valmisteveroa alkoholittomista juomista.
  • Ranskassa kannetaan virvoitusjuomaveroa 7 sellaisista alkoholittomista juomista, joihin on lisätty sokeria tai muita makeutusaineita. Lisäksi verotetaan yli 220 milligrammaa litrassa kofeiinia sisältäviä energiajuomia.
  • Iso-Britannian hallitus on vuoden 2016 budjetissaan ilmoittanut laittavansa verolle yli 5 grammaa sokeria 100 millilitrassa sisältävät juomat huhtikuusta 2018 lähtien. Vero on suunniteltu porrastettavaksi niin, että sokeria yli 8 grammaa 100 millilitrassa sisältävät juomat kuuluisivat korkeampaan veroluokkaan kuin muut.

5. Sokeriveron käyttöönotto on yhteinen etu
Sokerinkäytön negatiiviset vaikutukset kansanterveydelle ovat kiistattomat. Terveysvaikutusten lisäksi makeisten ja jäätelön verottaminen on tuonut tuloja valtiolle reilut 100 miljoonaa euroa vuodessa. Jos vero poistetaan, menetetään tulot ja lisätään menoja kansansairauksien hoidon kustannuksina. Tämä yhtälö on kestämätön. Siksi kansanterveysperusteisen sokeriveron käyttöönotto on yhteinen etu.

Lue lisää: Kansanterveyden eteen pitää nähdä vaivaa.