fi | sv | eng

Lausunto omaishoidon tuesta ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta

29.04.2016, 15:47

SOSTE katsoo, että lakiehdotukset pyrkivät monin paikoin vahvistamaan omaishoitajien hyvinvointia laajentamalla omaishoitajien oikeuksia vapaaseen, joustavoittamalla vapaiden käyttöä, tarjoamalla omaishoitajille ennakkovalmennusta, terveystarkastuksia ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia.
SOSTE pitää tärkeänä, että kunnissa tarjotaan omaishoitajille sekä ennakkovalmennusta että täydennyskoulutusta. Ennakkovalmennukseen osallistuminen ei pidä olla edellytys omaishoitosopimuksen tekemiselle. Valmennusta tulee tarjota kattavasti eri puolilla Suomea. Saatavuuden ja saavutettavuuden lisäksi on varmistettava valmennuksen laadukkuus. Valmennus järjestetään ryhmätoimintana, mutta siinä tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös omaishoitajien yksilölliset tarpeet ja omaishoitotilanteet.

SOSTE pitää kannatettavana asiana, että omaishoitajien valmennuksen kehittäminen ja toteuttaminen toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa hyödyntäen niiden kehittämiä valmennusohjelmia. Valmennuksen kehittämisessä tulisi hyödyntää valmiita ja toimivia valmennusohjelmia, esimerkiksi Omaishoitajat ja läheiset -liiton kehittämää OVET-valmennusta. Järjestöjen mukana olon varmistamiseksi kuntien on varattava budjetistaan tarvittavat määrärahat valmennukseen ja mahdolliset kilpailuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Laki ei suoraan velvoita kuntia huolehtimaan valmennuksen ja täydennyskoulutuksen aikaisesta sijaishoidosta, mikä saattaa johtaa koulutuksesta kieltäytymiseen. Valmennukseen osallistumisen turvaamiseksi kuntia on ohjeistettava tarjoamaan omaishoitajille valmennuksen ja koulutuksen ajaksi ylimääräisiä vapaita.
Omaishoitajien jaksamisen kannalta on tärkeää tarjota mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin omaishoitajan tilanteen ja tarpeen mukaan.

Omaishoitajien lakisääteisten vapaiden määrän lisääntyminen ja käytön joustavoittaminen parantavat omaishoitajien asemaa, etenkin niiden omaishoitajien, joilla ei ole aiemmin katsottu olevan hoidon sitovuuden kannalta oikeutta vapaaseen esimerkiksi ansiotyön vuoksi. Lakiesityksessä ei ole tarkemmin säädetty siitä, miten vapaa käytännössä voidaan pitää ja jaksottaa. Tämä saattaa johtaa kunnissa erilaisiin käytäntöihin ja johtaa omaishoitajien eriarvoiseen kohteluun. Sopimusasioissa omaishoitaja on usein heikommassa asemassa. Siksi olisi tärkeää huolehtia siitä, että kunnissa on yhdenmukaiset, selkeät ja yksiselitteiset ohjeistuksen vapaiden jaksottamiselle. Omaishoitajilla tulisi olla mahdollisuus jaksottaa vuorokauden vapaan useampiin vapaajaksoihin.

Vapaiden laajentamisen riskinä on, että kunnat luovat aiempaa tiukemmat kriteerit sille, millaisen hoidon katsotaan sitovan omaishoitajan hoitotyöhön yhtäjaksoisesti, ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, jotta oikeus kolmen päivän vapaaseen kuukaudessa toteutuisi. Kuntia tulisi ohjeistaa, ettei nykyisiä kolmen vuorokauden vapaita tulisi vähentää kahteen vuorokauteen. Lisäksi kuntien kriteerit hoidon sitovuudesta tulisivat olla mahdollisimman yhtenäiset ja selkeät, jotta vältetään omaishoitajien eriarvoisen kohtelun.

Lue lisää