fi | sv | eng

Menestyvä maakunta panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös maakunnan vastuulla

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi maakunnan olennaisimmista tehtävistä. Se on toimintaa, jolla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Mahdollisuuksia luodaan pitämällä huolta olosuhteista, jotka tukevat hyvinvointia ja terveellisten valintojen tekemistä. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämistä toteuttavat kunnat ja maakunnat yhdessä alueen järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa.

Maakunnat vastaavat kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Maakuntien vastuulla on luoda malli, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on itsestään selvä osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Oikea-aikaiset palvelut ja ennaltaehkäisy ovat toimia, joilla voidaan välttää raskaita ja kalliita korjaavia toimenpiteitä. Pitkällä aikavälillä säästöjä syntyy tehokkaimmin silloin, kun palvelujärjestelmä vastaa varhaisessa vaiheessa ja ennakoiden asiakkaiden tarpeisiin. Näin kalliimpien korjaavien palveluiden tarve vähenee.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat myös muu maakunnan toiminta. Hyvinvointitoimialan ohella myös varhaiskasvatus ja koulutus, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus sekä liikennejärjestelyt vaikuttavat hyvinvointieroihin, ympäristöaltisteisiin ja asukkaiden elämänlaatuun.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä voi tehokkaasti vähentää esimerkiksi mielenterveysongelmia, nuorten syrjäytymistä ja tapaturmia. Asukkaiden omaehtoista toimintaa tukemalla on onnistuneesti myös lisätty asukkaiden osallisuutta ja vähennetty heidän yksinäisyyttään.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

  • on toimintaa, jolla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen
  • on kokonaisuus, joka muodostuu mahdollisuuksien luomisesta, riskitekijöiden ja haittojen ennaltaehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta
  • on työtä jota kunnat ja maakunnat tekevät yhdessä alueen järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa
  • on itsestään selvä osa sosiaali- ja terveyspalveluja

Icehearts-toiminta

Icehearts on liikuntaan perustuva lastensuojelun toimintamalli, jossa Icehearts-kasvattaja tukee lapsia arjessa, koulunkäynnissä ja joukkueurheilussa 12 vuoden ajan. Laskelman mukaan yksi 25 pojan Icehearts-joukkue on tuonut 857 000 euron vähennyksen sosiaalityön kuluihin. Toiminnan avulla NEET-nuorten, eli vailla jatkokoulutusta, työtä tai harjoittelua olevien määrä puolitettiin.  NEET-nuorten vähentämisen tuotto-odotus yhteiskunnalle on 1,9 miljoonaa euroa. Lue lisää.


Hyvinvointi on strateginen valinta

Asukkaiden hyvinvointi ja terveys määrittävät maakunnan elinvoimaisuuden. Siksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi toimista, joihin menestyvä maakunta panostaa. Maakunnat tukevat alueensa kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja tarjoavat niille asiantuntemustaan tämän työn tueksi. Lisäksi maakunnat vastaavat edistävien ja ehkäisevien palvelujen toteuttamisesta.

Maakuntastrategiassa hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen tulee määritellä strategiseksi painopisteeksi. Strategian pohjalta luodaan selkeät maakunnan arjesta nousevat hyvinvointi tavoitteet koko valtuustokaudeksi, sekä tarvittavat mittarit kehityksen seuraamiseksi.

Maakuntastrategia ohjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön käytännön toteutusta määrittämällä sen tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot. Koska jokainen maakunta on erilainen, on strategiatyön pohjauduttava aluetasoiseen tietoon asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä, sekä heidän palvelutarpeistaan. Valtakunnallisesti tätä tietoa koostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja alueellisesti kunnat ja maakunnat osana lakisääteistä hyvinvointikertomusprosessiaan. Tietopohjan avulla voidaan päätösten asukkaisiin kohdistamia vaikutuksia arvioida jo ennakkoon.

Koska hyvinvointi rakentuu yhteistyössä, on hyvinvointikertomukseen koottava luotettavan arviointi- ja seurantatiedon ohella myös kokemustietoa alueen eri toimijatahoilta. Kokemustietoa tarjoaa alueen asukkaat järjestöt. Tämä vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja tuo heidän äänensä päätöksentekijöiden tietoon, sekä luo siten vankan pohjan maakunnan strategiatyölle. Sujuva yhteistyö niin maakunnan, kunnan, asukkaiden, järjestöjen kuin yksityisen sektorinkin välillä edellyttää selkeitä hallinnonalat ylittäviä rakenteita ja vastuutahoja, mutta myös muutoksia toimintakulttuurissa.

Menestyvä maakunta ottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioon kaikissa päätöksissä ja toimissa. Työ tarvitsee maakuntaan myös pysyvät kunnalliset ja maakunnalliset rakenteet, joiden kautta hyvinvointityö kytketään osaksi strategista johtamista. Toiminnan tulee olla osa jokaisen normaalia työtä. Yhteisen vastuun lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarvitsee myös nimetyt asiantuntijat. Nimetyt hyte-koordinaattorit ohjaavat hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä maakunnassa strategisena kokonaisuutena. Koordinaattori toimii myös yhden luukun periaatteella yhteyshenkilönä maakunnan kansalaisjärjestöille, sekä koordinoi kunnille annettavaa tukea.

Toimenpiteet

  • Kirjataan maakuntastrategiaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan strategiseksi painopisteeksi
  • Strategian pohjalta luodaan selkeät maakunnan arjesta nousevat hyvinvointitavoitteet koko valtuusto-kaudeksi sekä tarvittavat mittarit kehityksen seuraamiseksi. Hyödynnetään järjestöjen asiantuntemusta tässä työssä
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikissa maakunnan päätöksissä ja toimissa
  • Seurataan hyvinvointia ja terveyttä eri väestöryhmissä ja sitoudutaan kaventamaan maakunnan asukkaiden sosioekonomisia terveyseroja
  • Valitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyölle selkeät valtuustokautiset, hyvinvointikertomukseen perustuvat tavoitteet
  • Nimetty hyte-koordinaattori ohjaa hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä strategisena kokonaisuutena. Koordinaattori toimii myös yhteyshenkilönä maakunnan kansalaisjärjestöille

Liukastumisten ehkäisy tuottaa merkittävät säästöt

Suomessa tapahtuu vuosittain yli 7000 lonkkamurtumaa. Merkittävä osa murtumista johtuu liukastumisista. On arvioitu, että yhden laitokseen johtavan murtuman hinnalla maksettaisiin kenkien liukuesteet yli 6000 ikäihmiselle. Monet kunnat ovat alkaneet jakaa ilmaisia liukuesteitä. Esimerkiksi Siikajoella kaikki yli 55-vuotiaat asukkaat voivat asennuttaa kenkiinsä ilmaiseksi joko irrotettavat tai kiinteät nastat. Pitkällä aikavälillä satsaus liukuesteisiin maksaa itsensä monin kerroin takaisin. Lue lisää.


Hyvinvointi on maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteinen tehtävä

Pelkkä strateginen pohdiskelu ei riitä. Olennaisinta on strategian pohjalta tehtävä käytännön työ osallisuuden luomiseksi sekä terveys ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. Vapaaehtoisten, järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä löytyvät parhaat tavat edistää hyvinvointia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteistyötä. Hyvinvoivaa maakuntaa ei tarvitse luoda yksin, sote-järjestöt toimivat maakunnissa samalla asialla. Järjestöjen tulee olla mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön suunnittelussa alusta alkaen. Tasavertaisina kumppaneina järjestöjen erityisasiantuntemus saadaan parhaiten hyödyttämään kaikkia ihmisiä.

Tasavertainen kumppanuus edellyttää onnistuakseen selkeää työnjakoa ja resursointia. Maakunnan ja kuntien tulee sopia yhteistyöstä ja järjestöavustusten jatkumisesta osana maakuntien perustamista. Muutosvaiheessa tulee huolehtia siitä, ettei avustamiseen synny katkoksia.

Toimenpiteet

  • Järjestöjen tulee olla mukana mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä suunnittelun alusta alkaen
  • Maakunnan ja kuntien tulee sopia yksiselitteisestä työnjaosta järjestöavustusten ja yhteistyötapojen osalta maakuntien perustamisen yhteydessä

Viisas maakunta säästää hyvinvointi-investoinneilla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen käytettyjä varoja ei tule nähdä kuluna, vaan hyvinvointi-investointeina. Maakunnan strategiassa ja taloudenpidossa hyvinvointi-investoinnit on tehtävä näkyviksi ja niihin on kohdennettava riittävästi resursseja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii määrätietoisuutta ja sitoutumista hyvinvointi-investointien tekemiseen. Olennaista on myös se, että maakunnalle osoitetut yleiskatteelliset hyte-rahat käytetään nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Jokaisen maakunnan tulee laatia maakunnan talousarvion yhteyteen hyvinvointi-investointibudjetti, joka käsittelee hyvinvoinnin tuottamisen rakenteisiin tehtäviä investointeja. Budjettiin varataan vähintään kolme prosenttia vuosittaisesta talousarvioista. Nämä investoinnit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tuottavat pitkällä aikavälillä hyvinvoinnin lisääntymisen kautta kustannussäästöjä. Hyvinvointi-investointibudjetissa arvioidaan yhtä aikaa hyvinvointivaikutuksia sekä rahamääräisiä kustannuksia ja säästöjä pitkällä tähtäimellä. Näin hyvinvointiin investoimisen panokset ja tulokset saadaan näkyviin konkreettisesti.

Toimenpiteet

  • Maakunnan talousarvion yhteyteen laaditaan hyvinvointi-investointibudjetti, jonka varoin voidaan investoida hyvinvoinnin tuottamisen rakenteisiin. Budjettiin on vähintään kolme prosenttia vuosittaisesta talousarvioista
  • Maakunnalle osoitetut yleiskatteelliset hyte-rahat tulee käyttää nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Kodinhoitajien palkkaaminen Mäntsälässä ja Pornaisissa

Roima satsaus ennaltaehkäisyyn on tuonut jättisäästöt Mäntsälässä ja Pornaisissa. Ennaltaehkäisevänä toimena lapsiperheiden avuksi tarjotaan muun muassa kodinhoitajia. Kodinhoitajan tukea tarjotaan alle vuoden vanhan lapsen vanhemmille neuvolassa tehtävän arvion mukaan. Kodinhoitajien palkkaaminen on johtanut muun muassa lasten huostaanottojen merkittävään vähenemiseen. Lue lisää.


Tuuli Lahti


erityisasiantuntija

050 591 8307

kansanterveys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen