fi | sv | eng

Monipuoliset palvelut luovat menestyvän maakunnan

Maakunnissa on valta päättää palveluista

Maakunnat ovat jatkossa paljon vartijoina. Niillä on vastuu uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisiksi ja hoitoketjut toimiviksi. Ihmisten hyvinvoinnin lisäksi niiden tulee turvata maakunnan oma elinvoimaisuus. Kun maakunnassa tunnistetaan alueen omat vahvuudet, nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Tässä työssä kansalaisjärjestöt ovat maakunnalle arvokas kumppani.  Monipuoliset palvelut ja yhteistyö luovat menestyvän maakunnan.

Suomessa eri väestöryhmien väliset ja alueelliset erot sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ovat isot. Viimevuosina eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa on entisestään kasvanut. Maakunnan tulee varmistaa ihmisten tarpeiden mukaiset palvelut kaikille. Palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja esteettömyys on turvattava maakunnan eri osissa asuville ihmisille sote-keskusten lisäksi käyttäen liikkuvia ja digitaalisia palveluita. Maakuntien kantokykyä ja palvelujen laatua on seurattava ja arvioitava säännöllisesti yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Hyvinvointierojen kaventaminen ei ole mahdollista, jos palveluvalikoimaa nykyisestä olennaisesti rajataan tai asiakasmaksuja merkittävästi nostetaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta päätettäessä on huolehdittava siitä, että palvelut suunnitellaan ja toteutetaan ihmisen tarpeista ja olosuhteista käsin kokonaisvaltaisesti, ihmistä kuullen. Palvelut on järjestettävä siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tarvitsema henkilökohtainen ohjaus ja tuki turvataan. Maakuntien väestöpohjat, palvelutarpeet, palveluiden tuotantorakenne ja markkinatilanne poikkeavat merkittävästi toisistaan. Siksi jokaisen maakunnan tulee löytää omiin olosuhteisiin sopiva tapa toteuttaa valinnanvapaus, joka tukee monipuolista palvelutarjontaa.

Toimenpiteet

  • Sote-keskukset sitoutuvat siihen, että ihmisen hoidon ja hoivan tarpeet kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja ihmistä kuullen
  • Kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja panostamalla ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaisiin palveluihin
  • Toteutetaan valinnanvapaus tavalla joka huomioi maakunnan palveluiden tuotantorakenteen, palvelutarpeet ja tukee monipuolista palvelutuotantoa

Monipuoliset palvelut takaavat ihmisten hyvinvoinnin

Julkisen palvelutuotannon rinnalle tarvitaan järjestösektorin ja yksityisten yritysten tuottamia palveluita. Maakuntien tulee estää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon yksipuolistuminen ja palveluiden keskittyminen. Monipuolinen palveluntuottajaverkko vastaa parhaiten ihmisten tarpeisiin ja pitää koko maakunnan elinvoimaisena.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä rooli palvelujen tuottajana sekä uusien palvelumuotojen kehittäjänä. Järjestöt tuottavat kansalaistoiminnan yleishyödyllisiä palveluita, markkinaehtoisia palveluita ja lakisääteisiä palveluita. Yhteensä lähes tuhat järjestöä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja Suomessa. Näistä noin 800 järjestöä tuottaa sosiaalipalveluja ja noin 200 järjestöä terveyspalveluja. Yhteistä palveluita tuottaville järjestöille on niiden arvopohja. Palvelutuotannon tärkein tehtävä ei ole tavoitella voittoa, vaan tuottaa laadukkaita, asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Jos voittoa syntyy, se käytetään ensisijaisesti palvelun käyttäjien hyväksi, eikä se katoa.

Järjestöjen palvelutuotannossa korostuu kohderyhmänä olevien ihmisten etujen valvominen ja asiakaslähtöisyys.  Järjestöillä on vankka ja suora kosketuspinta omaan jäsenistöönsä ja sitä kautta avuntarvitsijoihin, sekä heidän tarpeisiinsa. Kokemuksellisuus näkyy myös siinä, että palveluiden käyttäjien näkökulmia kuullaan, kun palveluita suunnitellaan ja arvioidaan. Pelkän palvelutuotteen lisäksi, palveluntuottajajärjestö tarjoaa osallisuutta ja vertaistukea. Yhdessä tämä on tehokas ja vaikuttava kokonaisuus.


Kanta-Hämeen Perhetyö ry

Kanta-Hämeen Perhetyö ry on lapsiperheiden parhaaksi toimiva yhdistys, jolla on sekä kansalaistoimintaa että palvelutuotantoa.  Yhdistys tuottaa Hämeenlinnassa valinnanvapauskokeilun asiakkaille sosiaaliohjausta ja psykiatrista sairaanhoitoa. Kumppaneinaan heillä on kolme hyvin erikokoista lääkäriasemaa. Sosiaaliohjaus on vaativa ammattitehtävä, jossa järjestöillä on paljon annettavaa. Järjestöt ovat tottuneet toimimaan yhdessä ja pohtimaan mistä asiakas voisi saada tarvitsevansa tuen. Lisäksi järjestöillä on paljon toimintaa, johon asiakkaat voisivat osallistua. Lue lisää.


Palvelulupaus ja maakuntastrategia päätetään yhdessä

Maakunnista saadaan aidosti ihmislähtöisiä, kun asiakkaat osallistuvat palvelujärjestelmän ja palveluiden suunnitteluun. Potilas- ja kansalaisjärjestöt tulee ottaa mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kaikilla tasoilla. Tämä koskee erityisesti julkisesta palvelulupauksesta ja maakuntastrategiasta päättämistä.

Palvelujen käyttäjien ja heitä edustavien järjestöjen aktiivinen kuuleminen ja osallistaminen palvelujärjestelmän ja palvelujen kehittämisessä on varmistettava prosessien alusta lähtien. Järjestöt edustavat myös sellaisia heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä, joiden ääni muutoin voi jäädä kuulematta.

Keskeinen maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja linjaava asiakirja on maakuntastrategia. Osana maakuntastrategiaa maakunnan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia toiminnan ja talouden suunnittelua ja johtamista varten. Maakunta päättää strategiassa palveluiden tuottamistavasta ja arvioi samalla palveluhankintojen kokonaisuuden maakunnan edun kannalta.

Ennaltaehkäisyä ja ehjiä hoivaketjuja tulee tukea velvoittamalla palvelustrategiassa maakunnan sote-keskukset järjestöyhteistyöhön ja esimerkiksi tarjoamaan tiloja järjestöjen vertaistukiryhmille sekä matalan kynnyksen toiminnalle. Vertaistuki on tärkeä voimavara asiakkaan, perheen ja läheisten tukemisessa. Parhaimmillaan vertaistuki parantaa asiakkaan toimintakykyä, elämänhallintaa ja itseluottamusta.

Palveluiden monipuolisuutta tulee tukea huomioimalla palveluja tuottavat järjestöt ja pienyritykset. Pieniä palveluntuottajia voi tukea esimerkiksi suosimalla verkostomaista palveluiden tuottamistapaa ja helposti yhteen sovitettavia tietojärjestelmiä. Pienten palveluntuottajien taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet liittyä tietojärjestelmiin on turvattava.

Pieniä palveluntuottajia on mahdollista tukea soveltamalla sopivia hankintakäytäntöjä. Pienten palveluntuottajien on helpompaa vakiinnuttaa toimintaansa markkinoille, joissa ei vaadita hankintalain mukaista tarjouskilpailuun osallistumista. Esimerkiksi sote-järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet ovat asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin kautta toteutetuissa sosiaalihuollon palveluissa.

Hankintalain mukaisilla sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoilla tarkoitetaan palveluhankintoja, jotka ylittävät kynnysarvon 400 000 euroa. Silloin kun sote-palveluja toteutetaan hankinnoin, tavoitteena tulee olla aina paras hinta-laatusuhde. Pelkällä hinnalla kilpailuttaminen ei ole kestävää, ja se tulee kieltää maakunnan hankintastrategiassa. Hankinnat tulee ensisijaisesti kohdentaa tavoiteltaviin tuloksiin, ei yksittäisiin suoritteisiin. Palveluiden laatu tulee varmistaa määrittelemällä palveluntuottajien hyväksymisen kriteerit, palvelusopimuksilla ja luomalla järjestäjälle riittävät ja toimivat ohjaus sekä valvontamekanismit laadun varmistamiseksi. Palvelut, jotka ovat henkilöiden koko elämän mittaisia, henkilölle välttämättömiä palveluja tulee jättää kilpailutuksen ulkopuolelle.

Toimenpiteet

  • Palveluiden käyttäjien osallisuus tulee olla maakunnan palveluiden kehittämisen lähtökohta
  • Potilas- ja kansalaisjärjestöt tulee ottaa mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kaikilla tasoilla. Tämä koskee erityisesti julkisesta palvelulupausta ja maakuntastrategiasta päättämistä
  • Velvoitetaan palvelustrategiassa sote-keskukset tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Yhteistyön avulla järjestöjen tuottama vertaistuki ja muut tukitoimet yhdistyvät palvelukokonaisuuksiin
  • Luodaan palvelustrategiassa puitteet verkostomaiseen palvelutuotantoon. Näin estetään palveluiden keskittyminen ja huolehditaan että myös pienet yritykset ja järjestöt voivat toimia palveluntuottajina
  • Kielletään hankintastrategiassa sote-palveluiden kilpailuttaminen pelkällä hinnalla
  • Jätetään hankintalain mukaisen palvelun kilpailutuksen ulkopuolelle sellaiset palvelut, jotka ovat henkilöiden koko elämän mittaisia, henkilölle välttämättömiä palveluja
  • Varmistetaan palvelujen laatu kilpailutuksissa määrittämällä laatua korostavat palveluntuottajien hyväksymisen kriteerit ja tekemällä laatukriteerit täyttäviä palvelusopimuksia

Tulppa-kuntoutus

Tulppa-kuntoutus on Sydänliiton, Aivoliiton ja Diabetesliiton kehittämä palveluinnovaatio. Se on perusterveydenhuollon avokuntoutusohjelma, joka toteutetaan ryhmämuotoisena. Kuntoutus soveltuu sepelvaltimotautia tai tyypin 2 diabetesta sairastaville ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneille. Tämän mallin avulla perusterveydenhuolto voi tarjota mahdollisimman monelle kuntoutusta osana hoitoketjua ja lähellä arkea.Tulppa-ryhmässä on kaksi terveydenhuollon ammattilaista ohjaajana, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja ja fysioterapeutti sekä vertaisohjaaja, jotka ovat saaneet Tulppa-ohjaajakoulutuksen. Näin ryhmässä yhdistyy ammattilaistieto ja kokemustieto. Lue lisää.


Ehjät palvelukokonaisuudet ja riittävä integraatio

Sote-integraation toteutuminen edellyttää palveluiden hallinnollista ja toiminnallista yhdistymistä sekä muutoksia ammattilaisten toimintatavoissa. Palvelun käyttäjän silmissä hallinnon rajat tulee olla häivytetty. Toimiva integraatio ja hoitoketjujen sujuvuus ovat keskeisiä kysymyksiä erityisesti niillä ihmisillä, jotka käyttävät paljon palveluita. Vain nivomalla nykyistä paremmin yhteen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä lisäämällä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä, on mahdollista kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. 

Jotta integraatio onnistuu käytännössä, kaikki tarpeelliset asiakas- ja potilastiedot sekä asiakassuunnitelmat tulee olla palvelun tuottajien käytettävissä tietosuojakysymykset huomioiden. Asiakassuunnitelmien laatu ja ajantasaisuus on varmistettava oikea-aikaisen hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation turvaamiseksi sote-keskuksiin on voitava tuoda asteittain mukaan myös sellaista sosiaalityötä, joka ei vaadi viranomaispäätöksiä.

Asiakkaalle tulee nimetä oma palveluohjaaja, joka huolehtii siitä, että asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Palveluohjaajan vastuulla on myös asiakassuunnitelman seuraaminen ja sen varmistaminen, että kaikki palveluntuottajat noudattavat asiakassuunnitelmaa.

Integraation toteutumiseksi moniammatillinen yhteistyö korostuu entisestään. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ammatillista osaamista tulee tukea ja vahvistaa. Koulutusta palveluohjauksesta tulee tarjota kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin toimijoille, niin että kaikilla toimijoilla on tiedossa se, miten asiakkaan palveluketjut toimivat.

Sosiaali-ja terveysjärjestöillä on tärkeä rooli arjen palveluohjaajina. Sote-järjestöjen erityisosaamista tältä osa-alueelta tulee jatkossakin hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkisen toimijan ja järjestöjen välinen työnjako on kuitenkin pidettävä selkeänä. Palveluohjauksen päävastuu on jatkossakin maakunnalla ja järjestöt täydentävät palvelua. Maakunnan tulee tehdä järjestöjen kanssa sopimus palveluohjauksesta ja työnjaosta. Samalla järjestöjen palveluohjaukselle tulee tarjota riittävät resurssit.

Toimenpiteet

  • Turvataan paljon palveluita käyttävien ehjät hoitoketjut riittävällä sote-integraatiolla sekä perus- että erityistasolla
  • Paljon palveluita tarvitseville asiakkaille nimetään oma palveluohjaaja ja järjestetään riittävä palveluohjaus
  • Sote-keskuksiin tuodaan asteittain mukaan sosiaalipalveluita, jotka eivät vaadi viranomaispäätöksiä
  • Asiakassuunnitelmien laatu ja ajantasaisuus on varmistettava oikea-aikaisen hoidon ja hoivan turvaamiseksi
  • Potilas- ja asiakastietojen sekä asiakassuunnitelmien liikkuminen palveluntuottajien välillä tulee varmistaa sekä huolehtia tietosuojasta ja yksityisyydestä
  • Maakunnan tulee tehdä järjestöjen kanssa sopimus palveluohjauksesta ja työnjaosta. Järjestöjen tekemälle palveluohjaukselle tulee tarjota tehtäviä vastaavat resurssit

Potilastukipiste OLKA

Useissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa ihmisiä palvelee erikoissairaanhoidon ja järjestöjen yhdessä rakentama Potilastukipiste OLKA. Potilaat ja omaiset saavat yhdestä paikasta samalla kertaa tietoa pitkäaikaissairauksista ja potilasyhdistysten toiminnasta. He voivat myös jutella kiireettä vaikkapa sairauteen sopeutumisesta vertaistukeen koulutettujen vapaaehtoisten kanssa ja saada ohjausta terveysalan ammattilaisilta. Myös sairaalan henkilökunta voi hyödyntää järjestöjen tietämystä. OLKA syntyi erikoissairaanhoidon ja potilasjärjestöjen yhteisestä halusta tavoittaa sairas-tuneet ja heidän läheisensä sillä hetkellä, kun tietoa ja tukea kipeimmin tarvitaan eli heti sairaalassa. Lue lisää.


Ulla Kiuru

erityisasiantuntija

040 744 0888

sosiaali –ja terveyspolitiikka, sote-uudistus ja valinnanvapauslainsäädäntö

erityisasiantuntija

050 462 3347

sote-uudistuksen alueellinen toimeenpano, aluehallintopolitiikka, työpiste Turku, @MinttuOjanen