fi | sv | eng

Mielenterveyskysymysten huomioiminen vaatii uudenlaiset rakenteet

04.05.2018, 14:58

Kun olin pieni, vietin aina parisen viikkoa kesästä isovanhempieni mökillä Korpilahdella. Siellä tätini Maija luki meille joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Erityisen hyvin on jäänyt mieleeni Anni Swanin ”Ollin oppivuodet”, joka kuului vakiolukemistoon. Tarinassa seurataan Ollin karkumatkaa, jossa hän virheen tehtyään pakenee isänsä rangaistusta. Eri vaiheiden kautta hän joutuu ensin ilkeän suutarin oppipojaksi, sitten Tukholmaan ja lopuksi aina kasvatuslaitokseen saakka. Hänet pelastaa lopulta katupoika nimeltä Ränni-Pelle, johon Olli on karkumatkallaan tutustunut.

Aikuisten rooli kirjassa ei ole imarteleva. Aikuiset edustavat lähinnä sitä ylivaltaa ja vallan väärinkäyttöä, jota nämä pahimmillaan voivat lapsiin kohdistaa samalla vaurioittaen heidän mieltään.

Kaltoinkohtelua kohdanneet lapset jäävät useammin vaille koulutusta ja työtä

Onneksi ajat ovat muuttuneet ja aikuisten sekä heidän läheistensä väliset suhteet ovat menneet parempaan päin. Edelleen on kuitenkin lapsia, jotka joutuvat kokemaan kaltoinkohtelua tai elävät perheissä, joissa kaltoinkohtelun riski on kohonnut. Näiden lasten mielenterveys on usein järkkynyt. Oireilu näkyy kotona, koulussa, varhaiskasvatuksessa tai sijaiskodissa tai laitoksessa, jos lapsi on sijoitettu. Hoitamattomina ennusteet tällaisten lasten elämänkulun osalta ovat heikommat kuin ikätovereidensa. Kaltoinkohtelua kohdanneet lapset jäävät useammin vaille koulutusta ja työtä. He ovat myös yliedustettuina päihteitä runsaasti käyttävien sekä rikolliselle tielle ajautuneiden henkilöiden joukossa.

Aikuisten mielivallan kohteeksi tavalla tai toisella joutuneiden lasten tielle ilmestyy harvemmin Ränni-Pellen kaltainen ystävä, joka auttaisi heidät pois tilanteesta, jossa he eivät saa osakseen jokaiselle lapselle kuuluvaa rakkautta, ymmärrystä ja tarvittavaa apua. Ja vaikka ystävä ilmestyisikin paikalle, apu ei ehkä kuitenkaan ole riittävää. Yhteiskunnan on tällöin otettava Ränni-Pellen rooli ja tarjottava parasta saatavilla olevaa apua mielenterveyden eheyttämiseksi.

Lasten mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ongelmia

Kuntaliitto julkaisi toista kertaa toteutetun lastensuojelukyselyn tulokset helmikuussa. Kyselyyn oli vastannut 92,3 prosenttia kaikista lastensuojelua järjestävistä tahoista. Kyselyssä kartoitettiin mm.  palvelujen saatavuutta. Tuloksista käy ilmi, että palveluiden saatavuudessa on ongelmia ja erityisesti tämä koski mielenterveyspalveluita. Järjestäjäorganisaatiot arvioivat sijoittavansa usein lapsia kodin ulkopuolelle siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät jostain syystä ole järjestyneet. 

Tämä tulos vaati hieman pohdiskelua. On hälyttävää, että lastensuojelussa on vahva tunne siitä, että mielenterveyspalveluita ei ole järjestynyt. Toinen asia on kuitenkin, miten asiaa pitäisi lähteä purkamaan. Onko niin, että oikeita palveluita ei ole ollut saatavilla vai että oikeaa apua ei ole osattu ottaa käyttöön? Vai ovatko molemmat yhtä totta? Näyttöön perustuvia menetelmiä, joilla ennaltaehkäistä ja hoitaa lasten mielenterveyttä, on olemassa. Niiden käyttö on kuitenkin edelleen satunnaista.

Muutosta asiaan toisi oman näkemykseni mukaan kaksi asiaa: toinen liittyy lastensuojelussa työskentelevien työkulttuuriin ja perinteisiin, toinen osaamista vahvistaviin rakenteisiin. Näyttöön perustuvassa työtavassa keskeistä on arvioida mikä on kussakin asiakastilanteessa vaikuttavinta tietoa. Samaan aikaan ammattilainen nojaa omaan osaamiseensa ja ottaa huomion asiakkaan tilanteen. Vaikuttavimman tiedon paikallistaminen asiakastilanteissa vaatisi kuitenkin kanavia ja toimintoja, joita ei tänä päivänä ole olemassa riittävästi.

Itla on olemassa olevan Kasvun tuki -työnsä puitteissa rakentanut portaalin vaikuttaville menetelmille. Suunnitteilla ja kokeilun alla on myös ns. VALKAS-työskentely, jossa vaikuttava tieto lasten kasvun tueksi otetaan osaksi menetelmän kehittäjien ja tutkijoiden yhteistä työskentelyä. Näyttöön perustuvan työotteen jalkauttamiseksi lastensuojeluun ja muihin palveluihin tarvitaan kuitenkin valtakunnallisia rakenteita. Esimerkiksi tulevat osaamis- ja tukikeskukset voivat mahdollisesti paikata tätä aukkoa.

Rakenteiden lisäksi tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea työskentelytapoihin uudenlaista ajattelua, jossa tiedon konsultoinnilla on keskeinen rooli pohdittaessa ratkaisuja asiakastilanteisiin. Näin tämän päivän Ollien tuki ei jää Ränni-Pellen kaltaisten ystävien kannettavaksi.   

Petra Kouvonen
kehitysjohtaja, Itlan asiamies 

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: