fi | sv | eng

Ministeri Saarikko: viisas kunta katsoo rooliaan hyvinvoinnin edistämisen kautta

12.10.2017, 13:18

Uudet kuntapäättäjät ovat juuri aloittaneet työnsä, joten on hyvä hetki pysähtyä kunnan ydintehtävien pohtimiseen. Useimmille suomalaisille olennaisia ovat nyt ja jatkossa ne palvelut, joita omasta kotikunnasta on saatavilla.

Kun erityisesti kuntien euromääräisesti suurin velvoite eli sote-tehtävät siirtyvät maakuntien vastuulle, kunnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä ja elinvoiman luojana korostuu. Hyvinvoinnin edistäminen on jatkossa uuden kunnan lakisääteinen tehtävä. Tämä tehtävä on käsitettävä hyvin laajasti ja läpileikkaavasti. Siihen on valjastettava sekä kunnan omat toimijat kaavoituksesta koulutoimeen kuin sen kumppanit, joita niin yritykset kuin erilaiset järjestötoimijat ovat. Viisaat kunnat ja kuntapäättäjät ymmärtävätkin kaiken kunnassa tapahtuvan kehittämisen lakiin kirjatun hyvinvoinnin edistämisen kautta.

Kun kunta on ”vapautettu” raskaastakin sote-järjestämisen ikeestä, jää tilaa miettiä sitä, mitä ovat kaikki ne toimet, joilla esimerkiksi nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja osallisuutta lisätä. Toimiiko yhteistyö koulun ja nuorisotoimen välillä? Onko nuorille tiloja, joissa kokoontua ja harrastaa? Pääseekö pyörällä turvallisesti kouluun? Ovatko kontaktit päihdetyöhön ja yhteistyö maakunnan sote-palveluihin kunnossa? Miten järjestötoimijat on otettu mukaan toiminnan kehittämiseen ja palvelujen tuottamiseen? Löytyykö nuorelle nivelvaiheen palveluja hetkessä, jossa oppivelvollisuus loppuu ja tulevaisuus pelottaa? Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta varhaiskasvatuksen ja koulun roolit korostuvat. Niiden merkitys hyvinvoinnin edistämisessä jo varhaisesta lapsuudesta alkaen on vahva.

Fiksu kunta voi haastaa itsensä ja naapurinsa vaikka päättämällä järjestää asiat niin, että jokaiselle nuorelle olisi elämässään vähintään yksi turvallinen aikuinen – ihminen, joka katsoisi vähän perään ja kyselisi, kuinka voit. Tarjoisi neuvoja ja apua, kun mikään ei maistu. Tämän kaltaiseen ideointiin ja toteutukseen ruohonjuuritason tuntevat järjestötoimijat ovat mitä parhaita. Esimerkiksi hallituksen päätös nuorten matalan kynnyksen palvelumallin eli Ohjaamoiden vakiinnuttamisesta tarvitsee ruohonjuuritasolla kumppaniksi myös järjestötoimijoita.

Maakunnan on puolestaan sille asetettavan hyvinvoinnin edistämisen velvoitteensa kautta pidettävä huoli muun muassa siitä, että erilaiset hyvinvointia edistävät toimintatavat ja parhaat käytänteet leviävät tehokkaasti. Parhaimmillaan yksittäinen kunta voi kehittää esimerkiksi hienoja sosiaalisia innovaatioita kuntalaisten arkeen, ja maakunta auttaa siinä, että ne löydetään ja otetaan käyttöön laajemminkin. Kuntien ja maakuntien yhdyspinnoilla tapahtuu paljon esimerkiksi työllistämispalvelujen tiimoilta, ja onkin tärkeä miettiä, miten yhteistyö saadaan sujuvaksi heti alusta alkaen. Sama pätee laajasti perheiden palveluihin.

Parhaat kunnat hahmottavat uusien päättäjiensä kanssa kunnan tehtävät tulevaisuuden kuntakuvan kautta. Kuntien tulevaisuuden tehtävät muodostavat kokonaisuuden. Hyvinvointi- ja sivistystehtävässä onnistuminen on elinvoimavaltti. Tämä on innostava tehtävä, ja siihen toivotan rohkeutta ja intoa kaikille kuntapäättäjille!

Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri

kuva: Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: