fi | sv | eng

Miten käy järjestöjen toiminta-avustuksille sotessa?

18.01.2018, 13:14

Järjestöbarometrin 2016 mukaan paikallisen sosiaali- ja terveysyhdistyksen vuosibudjetti on noin 6 400 euroa, josta keskimäärin 700 euroa tulee kunnalta toiminta-avustuksena. Järjestöjen kunnilta saamat avustukset ovat merkittäviä kokonaisbudjettia ajatellen. Toiminta-avustukset ovat pienentyneet viime vuosina ja kuntien tarjoamien toimitilojen hintakehitys huolestuttaa järjestöjä.

Sote-uudistus laittaa uusiksi kuntien ja kolmannen sektorin järjestöjen yhteistyöpalapelin. Sote-palvelujen järjestämisvastuu ja henkilöstö siirtyvät maakunnille. Kunnille jää kuitenkin lakisääteinen velvoite huolehtia kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin (hyte) edistämisestä. Maakunnan rooli hyte-työssä tulee olemaan enemmän koordinoiva ja strateginen, kunnille jää konkreettisemman työn hoitaminen.

Kunta vai maakunta järjestöjen toimintaedellytysten rahoittajana?

Koko sote-uudistuksen valmistelun ajan sosiaali- ja terveysjärjestöjä on huolestuttanut, miten järjestöavustuksille käy – kummalle ne jatkossa kuuluvat, tulevaisuuden kunnalle vai uudelle maakunnalle? Erityistä huolenaihetta on aiheuttanut järjestölähtöisen auttamistyön rahoitus, joka vaatii veikkausvoitoista saadun rahoituksen lisäksi suuremman summan julkista rahaa.

Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen liittyviä asioita on viety eteenpäin vastuuvalmistelijoiden ja poliitikkojen kautta niin valtakunnallisella tasolla kuin maakunnissa. Tästä keskustelusta on esimerkkinä vuoden 2016 marraskuussa järjestetty keskustelutilaisuus Järjestökumppanuuden rahoitus – kunta vai maakunta?, jossa selkeytyi ajatus, että yhtä valtakunnallista linjausta tuskin on tulossa, vaan jokainen maakunta tekee omat ratkaisunsa.

Sittemmin sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut järjestöjen toimintaedellytyksiä sote- ja maakuntauudistuksessa siten, että kunnilla on jatkossakin mahdollisuus huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla ja tarjota järjestöille tiloja ja ohjata kuntalaisia järjestöjen toimintaan. Samassa yhteydessä saatiin tieto siitä, että sote-järjestämislakiin säädetään yleisempi yhteistyövelvoite järjestöjen ja maakunnan välisestä yhteistyöstä.

SOSTE on ottanut kantaa asiaan mm. sote-lausunnoissa sekä kuntavaali- että maakuntavaalitavoitteissa, että kuntien ja maakuntien tulisi varata hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen määrärahoista osa järjestöille. Maakuntavaalitavoitteissaan SOSTE korostaa, että maakuntien ja kuntien tulisi sopia sote-järjestöjen avustamisen jatkumisesta ilman katkoksia osana maakuntastrategiaa. Tämän lisäksi järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden käyttöön tulee tarjota maakunnan ja kuntien tiloja. Kunnissa ja maakunnissa tulisi olla myös järjestöasioista vastaava yhteyshenkilö.

Järjestöjen avustukset hyte-rahoituksesta

On hyvin todennäköistä, että kunnilta ja maakunnilta saatava järjestörahoitus tulee hyte-rahoituksesta. Kuntiin on tulossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahaa THL:n alustavien arvioiden mukaan 57 miljoonaa euroa, asukaskohtaisen rahoituksen ollessa 6-12 euroa/asukas. Maakuntien kokonaisbudjetista noin 1 % on tarkoitettu hyte-työhön, kokonaissumman ollessa noin 173 miljoonaa euroa. Maakuntiin tuleva hyte-raha on kuitenkin ns. yleiskatteellista rahaa, eli maakunta saa halutessaan päättää rahan käytöstä toisinkin – tai käyttää siihen rahaa suositusta enemmän. Viime päivien yksi positiivisista uutisista on se, että kunnilla uskotaan olevan varsin suuri sopeutumisvara, vaikka sote-tehtävät siirtyvätkin maakuntaan. Näiden tietojen valossa voidaan todeta, että potentiaalia järjestöjen toiminnan avustamiselle on jatkossakin sekä kuntien, että maakuntien päässä.

Tuskastuttavalta voi tuntua se, että valmiita vastauksia ei vielä ole – eikä välttämättä tule olemaankaan ennen kuin järjestämisvastuu maakuntiin siirtyy vuonna 2020, mutta edellä mainitut tarkennukset STM:n osalta ovat järjestöjen kannalta merkittäviä saavutuksia. Pelkästään niiden eteen on eri järjestöissä tehty valtavasti vaikuttamistyötä ja kiitos siitä kuuluu kaikille vaikuttamistyössä mukana olleille.

Miten tästä eteenpäin?

Tässä ajassa on erityisen tärkeää, että keskustelua järjestöjen avustuksista jatketaan valtakunnallisella, kunnallisella ja maakunnallisella tasolla. Ajankohtaisimpana asiana on se, että järjestöjen rahoituskysymykset kirjataan maakuntien palvelustrategioihin. SOSTEssa on laadittu ohjeet siitä, mitä maakunnallisissa palvelustrategioissa kannattaa huomioida. Vaikuttamistyöstä maakunnissa vastaavat pitkälti Järjestö 2.0: Mukana muutoksessa -hankkeet, jotka tekevät jo täyttä häkää töitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeet ovat järjestäneet useammassa maakunnassa kuntien ja järjestöjen välisiä yhteistapaamisia, joista on kiirinyt jo uutisia, että kunnilla on halukkuutta jatkaa järjestöjen toimintaedellytysten tukemista järjestöavustuksia ja tiloja tarjoamalla jatkossakin.

Valtakunnallista keskustelua järjestöjen roolista tulevaisuuden kunnassa jatketaan mm. SOSTEn, Kuntaliiton ja Punaisen Ristin 28.2.2018 järjestämässä Tulevaisuuden kunta – järjestöt mukana -tilaisuudessa, jota voi seurata myös etäyhteydellä.

Marjo Riitta Tervonen
SOSTE, erityisasiantuntija, järjestö-kuntayhteistyö, järjestöjen palvelutoiminta

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: