fi | sv | eng

Nuoret haastavat sote-palvelut: ystävyyssuhteet kunniaan

23.04.2018, 12:49

Osalle nuorista sosiaali- ja terveyspalvelut merkitsevät hetkellisiä etappeja, toisille ne ovat elinympäristöjä. Olipa nuoren asema palveluissa millainen tahansa, palveluilla voisi olla nykyistä olennaisempi rooli nuorten sosiaalisten suhteiden kannattelijoina. Nuorten kokemuksia ystävyyssuhteiden merkityksestä on ensiarvoisen tärkeää kuunnella.

Nuorilla oltava yhdenvertainen oikeus ystäviin

Sote-palvelujen kehittämistä koskevassa viimeaikaisessa keskustelussa nuoria on tarkasteltu paitsi yksilöinä, myös yhä monimuotoisempien perheiden jäseninä. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa etsitään entistä yhteisöllisempiä toimintamuotoja, joiden avulla nuoria halutaan tukea heidän lähiyhteisöissään siten, että sekä nuorten että perheiden oikeus tukeen ja apuun tulee huomioiduksi. Samankaltainen ajattelu löytyy professori Juho Saaren vetämän eriarvoisuustyöryhmän raportista, joka julkistettiin 21.3.2018.

Tämän sinänsä tärkeän perhenäkökulman ohella sote-palveluissa tarvitaan laajemmin nuorten sosiaalisia jäsenyyksiä tukevia käytäntöjä. Kyse ei ole vain yksittäisistä toimista, vaan perustavista tavoista ymmärtää hyvien vertaissuhteiden merkitys niin nuorten arkielämässä kuin laajemmin kaikissa yhteiskunnallisissa toimintaympäristöissä, joissa yhdenvertaisuus tai eriarvoisuus eletään todeksi.

Vastikään julkaistu Nuorisobarometri 2017 osoittaa nuorten sosiaalisen luottamuksen rapistuneen. Tutkimustulos on hätkähdyttävä, sillä sosiaalisen luottamuksen varaan rakentuu koko yhteiskunnan toimivuus – arkisista sosiaalisista siteistä ja ihmisten selviytymisestä solidaarisiin yhteiskuntasuhteisiin saakka. Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen kirjoittaa Nuorisobarometrissa ”lastensuojelua viiltävästä paradoksista” todeten, että ne nuoret, joihin on kohdistettu erityisen paljon yhteiskunnan viranomaisten huomiota ja resursseja, kokevat erityisen paljon epäluottamusta, epäoikeudenmukaista kohtelua ja ulkopuolisuutta. Viranomaiskontaktit eivät riitä varmistamaan nuorten sosiaalista luottamusta tai arvokkuuden kokemusta.

Hiljainen syrjään jääminen

Kun nuorilta itseltään kysytään, mitä syrjäytyminen heille merkitsee, he nostavat esiin ensimmäisenä luottamuksellisten ystävyyssuhteiden puutteen. Luotettavien ystävien puute on sosiaalista köyhyyttä nuorten elämässä aivan erityisellä tavalla, kun nuoren oma suhde lähiympäristöön, yhteiskuntaan ja maailmaan on intensiivisessä murroksessa. Ilman luottamuksellisia ystäviä jäävät erityisesti ne nuoret, joiden voimavarat selviytyä arjessa ja löytää kiinnekohtia yhteiskuntaan ovat muutoinkin vähäiset.

Nuoren luottamus siihen, että hänellä on voimavaroja vaikuttaa omaan elämään sekä häntä ympäröiviin sosiaalisiin suhteisiin, luo myös sosiaalista luottamusta. Taloudellisten tekijöiden merkitys on kasvanut nuorten arjen valinnoissa. 40 prosenttia Nuorisobarometriin vastanneista nuorista kertoo, ettei ole voinut aloittaa haluamaansa harrastusta rahanpuutteen vuoksi. Miltei viidennes harmittelee rahatilanteen kaventavan opiskeluvalintoja. Kolmannes nuorista kertoo koulun ulkopuolisten asioiden vaikuttaneen opiskelun keskeytymiseen. Kiusaaminen on yksi kriittinen tekijä opintien ennenaikaisessa katkeamisessa.

Nuorten ystävyyssuhteet eivät pysähdy sektorirajoihin

Nuorille suunnattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen roolia tulisi nähdäkseni tarkastella kansalaispalveluina. Inspiraatio ajatusleikkiin on tullut sekä nuorten palvelukokemuksia käsittelevistä tutkimuksista että työpaikaltani, Punaisen Ristin Nuorten turvataloilta tukea hakeneiden nuorten kertomuksista. Nuoret tulevat turvataloille niin arjen hetkellisten pulmien kuin nuoren koko elämää koskettavien ylisukupolvisten kriisien vuoksi.

Tämä nuorten kokemuksiin pohjautuva ajatus kansalaispalvelusta merkitsee perustavanlaatuista muutosta auttamisen ymmärtämisessä. Apu on nuorten mukaan mielekästä ja vaikuttavaa, kun se on nuoria, heidän arkielämäänsä ja kompleksisia sosiaalisia suhteitaan ymmärtävää, arvostavaa ja kannattelevaa. Nuoret vetoavat, että heille suunnatun tuen tulisi perustua inhimilliseen nuorisokulttuuriseen ymmärrykseen vertaissuhteiden merkityksestä, perhe- ja viranomaissuhteiden ohella.

Kansalaispalvelu-ajattelu viittaa myös auttamisen suuntiin ja ympäristöihin. Nuoret kokevat avun vaikuttavaksi silloin, kun se tukee nuorten kiinnittymistä turvallisiin lähiyhteisöihin ja kansalaisyhteiskuntaan, ei vain palvelujärjestelmään. Kukaan nuori ei ole vain joko osaton tai täysvaltainen yhteiskunnan jäsen.

Lisäksi avun toivotaan kulkevan joustavasti ja kiireettömästi mukana läpi nuoruuden. Nuoret toivovat, että tukea voi saada aina, kun siltä tuntuu – avun tarpeeseen tai ikään liikaa tuijottamatta. Sosiaaliset sidokset ystäviin, vanhempiin ja muihin lähiyhteisöisin vahvistuvat, löystyvät ja kriisiytyvät nuorten elämässä tavalla, joka ei välttämättä noudata totuttuja oletuksia nuorten siirtymistä lapsuudesta nuoruuteen ja edelleen aikuisuuteen.

Pitkäjänteinen työ nuorten inhimilliseksi tukemiseksi yli hallintorajojen ei saa murtua sote-uudistuksessa. Yhteydet esimerkiksi lastensuojelutarpeiden ja koulunkäynnin sosiaalisten vaikeuksien välillä on ilmeinen, mikä haastaa sote- ja sivistyssektorit dialogiin paitsi toistensa kanssa, myös nuorten vertaisyhteisöjen parissa. Nuorisotyöntekijöiden rooli nuorten ryhmäsuhteiden asiantuntijoina on nähtävä sote-palvelujen ensiarvoisena resurssina.

Nuorten sosiaalisen luottamuksen ja epäluottamuksen moniulotteisuus asettaa isot vaatimukset paitsi julkiselle sektorille, myös kansalaisyhteiskunnalle sekä kunnan ja järjestöjen väliselle yhteistyölle. Onnistuessaan kansalaisjärjestöt voivat rohkaista osattomuutta ja epäluottamusta kokeneita nuoria mukaan kansalaistoimintaan, jossa vertaissuhteita voidaan rakentaa, kannatella ja lujittaa.

Nuorten kokemuksia ystävyyssuhteiden merkityksestä on kuunneltava. Yhteisvastuun nuorista lähiyhteisöjen jäseninä ja kansalaisina tulee olla kantavana palvelulupauksena sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa.

Leena Suurpää
Nuorten turvatalojen johtaja, nuorisotutkija
Suomen Punainen Risti

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: