fi | sv | eng

Nuorisojärjestöjen avustuskäytännöt ja tulevaisuus

15.01.2016, 09:12

Olli Joensuu, pääsihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry 

Nuorisojärjestöjen avustuskäytännöt on hyvä esimerkki toimintamallista, jossa byrokratia on vähäistä ja järjestöjen autonomia suurta. Järjestöt ovatkin olleet pääosin tyytyväisiä olemassa olevaan malliin ja siinä on elementtejä, joita kannattaa tarkastella mahdollista uutta avustusjärjestelmää kehittäessä.

Veikkauksen tuotosta käytetään yhdeksän prosenttia nuorisotyön edistämiseen ja tänä vuonna summa valtion talousarviossa on 53,1 miljoonaa euroa. Näistä varoista valtakunnallisten nuorisojärjestöjen yleisavustuksiin osoitettu summa on 15,5 miljoonaa. Nuorisojärjestöille suuntautuu rahoitusta myös muilta nuorisotyön budjettimomenteilta joitain miljoonia euroja mm. hankeavustuksina. Painopiste on kuitenkin yleisavustuksissa ja tässä keskityn niiden jakamiseen liittyviin käytäntöihin. Kaikkien myönnettyjen avustusten tulee täyttää valtionavustuslain edellytykset. Nuorisotyön yleisavustusten jakoa ohjaa tarkemmin Nuorisolaki ja Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta.

"Avustusten jaossa on vahva vertaisarvioinnin elementti."

Avustusten jaossa on vahva vertaisarvioinnin elementti. Asiantuntijaelimenä toimii arviointi- ja avustustoimikunta, jonka jäseniksi Valtioneuvosto kutsuu nuorisotoimintaan perehtyneitä henkilöitä pyydettyään esityksiä valtakunnallisilta nuorisojärjestöiltä. Toimikunnan tärkein tehtävä on tehdä vuosittain ministeriölle esitys valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen valtionavustusten jaosta. Nuorisotyötä tekevien järjestöjen osalta se antaa lausunnon. Lisäksi se antaa hakemusten pohjalta lausunnon järjestöjen avustuskelpoisuuksista ja tekee OKM:n pyynnöstä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta.

Yleisavustusten hakuaika on tällä hetkellä lokakuun loppuun mennessä. Hakemusten pohjalta vastuuvirkamies ja toimikunnan pääsihteeri laativat avustusesityksen arviointi- ja avustustoimikunnalle. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee esityksen ministeriölle ja vastuuvirkamies esittelee sen ministerille. Esitys on usean nuorisojärjestöjen toimintaa ja substanssia tuntevan jäsenen yhteinen näkemys. Lopullisen avustuspäätöksen tekee ministeri.

Avustukset myönnetään tulosperusteisesti ja tulosperusteita ovat toiminnan laajuus, laatu ja taloudellisuus, avustuksen tarve sekä ajankohtainen yhteiskunnallinen merkitys. Avustettavan järjestön toiminnan laatua arvioidaan suhteessa sen itse asettamiin tavoitteisiin. Tämä on kansainvälisestikin arvioituna upea piirre, mallilla voidaan rahoittaa valtionavustuksin toimintaa, jonka tavoite voi olla erisuuntainen vaikka hallituksen ohjelmien kanssa. Loistava esimerkki järjestöjen autonomiasta ja kansalaistoiminnan piirteiden kunnioittamisesta.

Järjestelmän heikko kohta on ollut päätöksentekoaikataulu. Viime vuosina avustuspäätökset on tehty nuorisotyötä tekevien järjestöjen osalta helmi-maaliskuussa ja nuorisojärjestöjen osalta maalis-huhtikuussa. Aikataulu vaihtelee vuosittain. Nuorisojärjestöt toki saavat alkuvuodesta avustusennakon toiminnan pyörittämiseen, mutta avustuspäätöksen saaminen silloin, kun toimintavuodesta on kulunut jopa kolmannes, ei ole mielekästä ja mahdollisten muutosten sopeuttaminen loppuvuoden aikana on haastavaa.

Selvitys avustuksen käytöstä tulee tehdä myöntövuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Avustus katsotaan asianmukaisesti käytetyksi, kun hyväksyttäviä menoja on vähintään avustusta vastaava määrä. OKM huolehtii valvonnasta keräämällä seurantatietoja, toteuttamalla vaikutusarviointia ja tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Luottamus järjestöjen ja heidän tilintarkastajien toimintaan on hyvällä tasolla ja toimintamallilla saadaan kohtuullinen varmuus avustuksen asianmukaisesta käytöstä.

Mikäli avustuskäytäntöjä tullaan käynnissä olevassa arpajaislain uudistuksessa ja sitä seuraavissa prosesseissa yhdenmukaistamaan, on järkevää luoda malli, jossa yhdistetään parhaat ominaisuudet nykyisistä eri sektoreiden käytännöistä. Nuorisojärjestöjen avustusten pitkäjänteisyyttä voitaisiin kehittää siirtymällä malliin, jossa avustuksensaaja saisi avustuspäätöksen yhteydessä useampaa vuotta koskevan ohjeellisen avustussuunnitelman. Myös avustusten päätöksentekoaikataulu pitäisi olla nykyistä paremmin ennakoitavissa. Sähköistä asiointia avustusasioissa tulee kehittää.

Säilytettäviä ominaisuuksia ovat ainakin edunsaajien osallisuus tuotonjakoa koskevassa päätöksenteossa. Olisi järkevää, että kaikilla edunsaajasektoreilla olisi avustusten jakoa valmisteleva arviointi- ja avustustoimikunta. Avustusprosesseissa on tärkeää säilyttää riittävän vähäinen byrokratia. Avustusten valmistelu ja seuranta nuorisojärjestöjen osalta lienee järkevää olla jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Avustusten jaon kannalta on keskeistä, että avustavalla taholla on riittävän vahva avustettavan toiminnan substanssiosaaminen.

"...edunsaajien osallisuus tuotonjakoa koskevassa päätöksenteossa."

Nuorisojärjestöjen avustuskäytäntöjä pohditaan parhaillaan osana Nuorisolain uudistamista ja osana opetus- ja kulttuuriministeriön koko hallinnonalan valtionavustustoiminnan kehittämistä. On tärkeää, että järjestelmiä ei muuteta liikaa, ennen kuin linjaukset avustuskäytäntöjen yhdenmukaistamisesta tehdään.

Avustusjärjestelmää rakennettaessa on kunnioitettava Selvityksen Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista keskeisiä linjauksia, jossa työn lähtökohdaksi on asetettu järjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian vähentäminen. Tämä on tärkeää elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan turvaamiseksi!

Kirjoitus on osa rahapelifuusiota käsittelevää blogisarjaa, joka valottaa eri näkökulmia rahapelifuusioon.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: