fi | sv | eng

Nuorissa on tulevaisuus, mutta millainen on nuorten tulevaisuus?

08.09.2017, 13:01

Mahatma Gandhi on todennut, että kansakunnan sivistyksen taso näkyy siitä, kuinka se kohtelee eläimiään. Viime aikojen suomalaista ja eurooppalaista keskustelua seurattuani haluaisin jatkaa Gandhin ajatusta toteamalla, että se, kuinka kansakunta pitää huolen nuoristaan, paljastaa sen, kuinka se suhtautuu tulevaisuuteensa.

Antoisimpia kohtaamisia työssäni ovat ne hetket, kun olen tavannut meidän eurooppalaista nuorisoamme niin vieraina parlamentissa eri tilaisuuksissa kuin kotimaassa Suomessa. Näistä kohtaamisista minulle on muodostunut kuva siitä, että aivan kuten mikä tahansa muu ikäryhmä, valitettavasti myös nuoret ovat alkaneet jakautua tänä päivänä voittajiin ja häviäjiin. Meillä on nuoria, jotka ovat hyvin kiinni ajassa, heillä on älypuhelimet, hyvät harrastukset ja omaa rahaa käytössä ainakin jonkin verran. Kasvatuksessa ei ole huolenpidossa ja aikuisten läsnäolossa säästelty, kotona on keskustelun kulttuuri ja koulunkäyntiä on valvottu. Näistä nuorista kasvaa kantaaottavia, kiinnostuneita ja keskustelevia nuoria, joilla on varmat mielipiteet ja uskallusta tuoda ne esille, tulevaisuuden tavoitteita ja silmissä avoin ja iloinen pilke.

Meillä on valitettavaa kyllä myös nuoria, jotka syystä tai toisesta syrjäytyvät, eikä se ole aina perheen varallisuudestakaan kiinni, vaikka aivan syystä puhumme tänä päivänä paljon periytyvästä köyhyydestä. Olen asiasta valtavan huolestunut, sillä ei Euroopassa kuten ei globaalistikaan ole millään yhteiskunnalla varaa yhteenkään nuoreen, joka on menettänyt toivonsa tulevaisuudesta tai tulevaisuuden haaveita ei ole koskaan ollutkaan. Lapsuuden ja nuoruuden pitäisi olla aikaa vailla huolia, mutta kuinka ihanaa ja huoletonta se voi olla, jos pitää pelätä joutuvansa ryhmästä ulos tai tulevansa kiusatuksi köyhyyden takia?

Euroopan komission puheenjohtaja Juncker julkaisi maaliskuussa komission suuntaviivat Euroopan tulevaisuudelle ja hieman myöhemmin myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien aloitteen, jonka tarkoituksena on luoda kehykset ja osoittaa suunta jäsenmaille siitä, miten sosiaalisia oikeuksia voisi parantaa. Komission tavoitteena on tästä syystä ollutkin aloittaa Euroopan laajuinen yhteiskunnallinen keskustelu siitä, millaisen Euroopan oikein haluamme.

Kuinka Eurooppa sitten asennoituu siihen osaan nuorisoaan, joka on selvinnyt heikoimmin jatkuvan kilvoittelun kulttuurissamme, jossa nuorenkin ihmisen arvo ja asema myös omassa ryhmässään mitataan yhä useammin älypuhelimen iällä, kilojen määrällä ja menestyksellä koulussa ja harrastuksissa.

Sosiaalisten oikeuksien aloitteellaan ja sitä seuraavilla lainsäädäntöesityksillään ja mietinnöillä komissio aikoo lisätä ja tehostaa kansalaisten oikeuksia. Komissiossa myönnetään, että vaikka jonkin verran edistymistä on tapahtunut Euroopan taloudellisessa tilanteessa, niin laman seuraukset vaikuttavat vielä pitkään. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys lisääntyvät ja köyhyyden ja syrjäytymisen riski kasvavat. Samaan aikaan työelämä on murroksessa ja väestö ikääntyy.

Vaikka Euroopan unionin jäsenmaat ovat yleisesti ottaen maailman kärkimaita sosiaalisen hyvinvoinnin järjestelmiä arvioiden, niissä riittää silti kehitettävää, jotta ne vastaisivat tulevia tarpeita. Kansalaisten oikeuksien parantamiselle onkin tarvetta; on huolestuttavaa, että meilläkin Suomessa hallitus päätti säästää lääkekorvausten avulla riskeeraten vakavia pitkäaikaissairauksia sairastavien kansalaisten henkeä ja terveyttä tai leikkaamalla edelleen koulutuksesta. Pienillä muutoksilla voi olla suuria seurannaisvaikutuksia. Siksi meidän kaikkien onkin hyvä olla hereillä niin kotimaassa kuin Euroopassakin, mitä lainsäädännössä jatkossa tapahtuu. Toisen voitto voi aina olla toisen menetys ja toisinpäin. Fiksuimmat poliittiset ratkaisut pitäisivät aina huolen siitä, että kaikki pysyvät mukana, eikä kaikkialla käy, kuten Belgiassa, että nuoresta kouluttamattomasta miehestä tulee maan suurin turvallisuusriski.

Merja Kyllönen
Euroopan parlamentin jäsen


Blogi on osa SOSTEn Inhimillisempi Eurooppa -blogisarjaa, jossa käsitellään sosiaalisten oikeuksien tulevaisuutta Euroopan parlamentin suomalaisten jäsenten näkökulmasta. Lue lisää blogisarjasta Inhimillisempi Eurooppa.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: