fi | sv | eng

Onko muutos mahdollisuus vai uhka?

26.04.2016, 10:02

Ulla Kiuru, erityisasiantuntija 

Sote-uudistusta on rakennettu pitkään ja vuosia. Odotus näyttää viimein tuottavan tulosta. Suomen hallitus on ottanut asiassa isoja, suorastaan kunnianhimoisia askelia. Sote siirretään kunnilta maakuntiin, erikoissairaanhoitoa keskitetään, aluehallintoa asetetaan uuteen uskoon, palveluiden rahoitus kerätään valtion kautta ja samanaikaisesti lisätään ihmisten valinnanvapautta. Aikataulu asettaa vielä omat haastekertoimensa: valmista pitäisi olla 1.1.2019. Miten tässä kaikessa voidaan onnistua?

Mielipiteet jakautuvat, kun asiaa kysyttiin SOSTEn Sosiaalibarometrissä sosiaali- ja terveysjohtajilta. Heistä runsas puolet (54 %) arvioi sote-uudistusta kokonaisuutena melko hyväksi tai hyväksi. Johtajien usko sote-uudistuksen onnistumiseen on lisäksi vahvistunut vuoden aikana. Aiempaa enemmän luotetaan siihen, että uudistus selkeyttää hallintoa ja palvelujen tuotantorakennetta. Vastaukset on annettu ennen hallituksen 5.4. julkistamia sote-kantoja, joten viimeisimmät käänteet eivät näy vastauksissa.

Sote-uudistuksella tavoitellaan muutosta ihmisten eriarvoiseen asemaan palveluiden suhteen eri puolilla maata. Osa barometrin vastaajista uskoo, että nimenomaan tämä saavutetaan. Palvelut eivät enää vaihtele kuntarajan mukaan vaan ne ovat entistä tasalaatuisempia, kun toimintatavat yhtenäistyvät. Toisaalta taas pelätään, että palvelut heikkenevät etenkin kauempana väestökeskittymistä. Siellä asiakkaiden valinnanvapaudenkaan ei uskota parantavan palvelujen laatua ja saatavuutta.
Palveluiden keskittämisen takia pelätään, että paikallistuntemus ja kuntien hyvät toimintamallit menetetään. Riskinä nähdään myös sosiaali- ja terveydenhuollon etääntyminen kunnan muusta toiminnasta ja palveluista.

Sote-uudistuksen mahdollisuuksina mainitaan osin samoja seikkoja, jotka askarruttavat sote-johtajia. Näkemykset erityisesti yhdenvertaisista tai eriarvoistuvista palveluista sekä vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin jakavat johdon näkemyksiä.

Vastaajien näkemyserot kertovat pitkälti siitä, että eri puolilla maata on erilaiset edellytykset tarjota palveluita. Vastaajien mielipiteet kertovat mielestäni myös asenteista uudistuksia kohtaan, ylipäätään. Jotkut näkevät muutoksen mahdollisuutena, toiset uhkana. Sote-uudistuksen valmistelun ollessa vielä kesken on tulevaisuutta hankala ennustaa. Vasta käytäntö tulee osoittamaan sen, miten maailma makaa vuoden 2019 jälkeen. Tulevaisuuden usko vaihtelee ihmistyypin mukaan.

”Johtajien usko sote-uudistuksen onnistumiseen on vahvistunut.”

Johtajuus avainasemassa

Ei liene yllätys, että hyvä johtaminen koetaan tärkeimpänä edellytyksenä uudistuksen onnistumiselle. Muita tärkeitä onnistumisen edellytyksiä ovat sote-johtajien mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä hallinnon selkeys. Täysin allekirjoitettavia näkemyksiä.

Sen sijaan valinnanvapauslainsäädäntöä pidettiin vähiten tärkeänä asiana sote-uudistuksen onnistumisessa. Äkkiseltään tämä tuntuu yllättävältä ottaen huomioon asian saaman mediajulkisuuden.

Toisaalta asiaa tarkemmin pohtiessa ymmärtää, että valinnanvapauden lisäämistä pidetään ennen kaikkea välineenä palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Julkisuudessa asiaa on vähän turhankin kanssa politisoitu. Valinnanvapauden onnistuminen punnitaan juurikin siinä, kuinka hyvin se vastaa tavoitteisiin laadun turvaamisesta ja palveluihin pääsyn nopeudesta.

Miten kustannukset kuriin?

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä erilaisia toimenpiteitä, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua voitaisiin hillitä pitkällä aikavälillä. Näiden toimien kannatettavuutta tiedusteltiin myös sote-johtajilta.

Kannatettavimpana kustannuksia hillitsevänä keinona pidetään ICT-ratkaisujen yhtenäistämistä. Sitä pitää erittäin kannatettavana noin 80 prosenttia sote-johtajista. Seuraavaksi eniten kannatusta sai perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio.

Mielenkiintoinen havainto oli, että lähes 60 prosenttia sote-johtajista nosti ihmisten oman vastuun lisäämisen hyvinvoinnistaan ja terveydestään kannatettavaksi keinoksi sote-kustannusten hillinnälle. Keinoa ei sen enempää avattu, mutta sen voi ajatella liittyvän niin elintapoihin kuin maksupolitiikkaan.

Vääjäämättä tämäkin keskustelu on edessä tulevaisuuden sotea rakennettaessa. Ja itse asiassa viitteitä tästä on jo nähtävissä. Hallituksen huhtikuisissa linjauksissa todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelu käynnistetään ensi keväänä. Myös valinnanvapauskeskustelun yhteydessä on sivulauseissa mainittu mahdolliset asiakasmaksujen nostot.

Oli miten oli: on tärkeää huolehtia siitä, etteivät maksut muodostu esteiksi palvelujen yhdenvertaiselle saatavuudelle. Ihmiset on kohdattava kokonaisuutena palveluissa. Kunnilla on taas tuhannen taalan paikka hyvinvointia ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomisessa.
On mentävä eteenpäin

Itse lukeudun niiden ihmisten joukkoon, jotka näkevät muutokset ennen kaikkea mahdollisuutena. Meidän on uskallettava astua askel eteenpäin, vaikka maaperästä ei olisi täyttä varmuutta.

Varmaa on ainoastaan se, että jos mitään ei tehdä, mikään ei muutu. Ihmisten yhdenvertaisuus palvelujen edessä murenee entisestään, perusterveydenhuolto jatkaa takkuamistaan ja terveydenhuollosta ohituskaistoineen tulee pysyvä ilmiö. Tämä ei ole sote-uudistuksen tavoite. Askel askeleelta ja pala kerrallaan saadaan uudistus maaliin.

Blogikirjoitus on osa SOSTEn sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta käsittelevää blogisarjaa. Kirjoitusarjassa asiantuntijat tarkastelevat uudistusta eri näkökulmista.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

IT

Nimi: Julli

Kovasti kummastuttaa, kun aina nostetaan esiin säästön kohteena ICT. Nämä "ICT" kustannukset ovat kuitenkin alle 2% kaikista SoTe-menoista. ICT-kustannusten suitsimisella ei juurikaan kustannusten kasvua suitsita, mikä herättää kysymyksen kuinka kuutamolla reaalimaailmasta sote-johtajat ovat vai onko tarkoitus siirtää huomio johtamisongelmista "IT ongelmiksi".

27.04.2016, 12:43