fi | sv | eng

Opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen ei ole viisasta tulevaisuuden tekemistä

01.03.2016, 09:27

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija 

Hallituksen nimeämä selvitysmies professori Roope Uusitalo ehdotti tänään opintotuen muuttamista lainapainotteisemmaksi. Tämän kannan keskeinen perustelu on se, että opinnot ovat opiskelijalle investointi ja investoinnit rahoitetaan yleensä lainarahalla. Näin totesi esimerkiksi Raimo Sailas Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 29.2). On totta, että opiskelu voidaan nähdä investointina tulevaisuuteen. Mutta se ei ole sitä välttämättä kaikkina aikoina ja kaikkien yksilöiden kohdalla..

Miksi opiskelu ei ole nyt välttämättä kannattava investointi yksilölle?

Kultaisella 80-luvulla Suomessa lainarahaa käytettiin opiskeluun, valmistuminen takasi varman työpaikan ja ansiotaso oli hyvä suhteessa lainan määrään. Mutta nyt on tilanne toinen. Monikaan opiskelija ei voi pitää nykyisen kaltaisessa työttömyystilanteessa opiskelua ainakaan riskittömänä sijoituksena. Jos työllisyystilanne olisi kuten Norjassa ja valmistumisen jälkeen olisi varmuus työpaikasta (ja työsuhteen jatkuvuudesta) ja palkkataso vastaisi yleistä kustannuskehitystä, yksityistä lainainvestointia koulutukseen voisi pitää perustellumpana.

Nykyinen palkkamaltti ja korkeakoulutettujen alojen palkkojen suhteellinen lasku vaikeuttavat osaltaan opintolainan maksua. Valmistuminen ammattiin ei välttämättä takaa töitä ja mahdollista koskaan lainan takaisin maksua, mihin Risto Rinne samaisessa Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa viittasi (HS 29.2).

”Erityisen huolissaan Rinne on siitä, että opiskelijoiden silmissä tulevaisuus voi näyttää hyvin näköalattomalta. Koulutus ei enää entiseen tapaan takaa turvattua työuraa.”

Voidaan yleisemminkin kysyä, onko opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen talouspoliittisesti järkevää. Suomen Pankki on ollut pitkään huolissaan yksityisten velkaantumisesta (10.12.2015), jota opintolainojen kasvu entisestään lisäisi. Yksityinen velkaantuminen on ollut rajussa kasvussa viime vuosina ja voi aiheuttaa ongelmia, jos heikko työmarkkinatilanne jatkuu ja kansainvälisen talouden epävarmuudet laukeavat uudeksi kriisiksi. Opintovelan kasvulla lisätään ylivelkaantumiskierteen riskiä tulevaisuudessa.

Yhdessä palkkamaltti, asumiskustannusten nousu, pätkätyöt, työttömyysuhka ja valmiiksi korkea yksityisen velan määrä, ovat kaikki tekijöitä, jotka haastavat tämän päätöksen pitkän aikavälin kannattavuuden.

Miksi koulutukseen kannattaa ja pitää investoida nyt yhteiskunnan taholta?

Hyvinvointitalouden vision mukaan koulutus on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista hyvinvointi-investoinneista. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on aina nojannut koulutusinvestointeihin ja jatkuvasti kasvaneeseen väestön koulutus- ja osaamistasoon. Esimerkiksi Arto Kokkinen (2012) on osoittanut, että investointi koulutukseen nostaa BKT:ta ja on kansantaloudellisesti kannattavaa. Opiskelu ja koulutus ovat yhteiskunnalle kasvua ja hyvinvointia tuottavia investointeja ja siksi erityisesti taantumassa niitä kannattaa rahoittaa vaikka julkisella velkarahalla.

Koulutukseen investointi on samalla myös investointia terveyteen, jonka merkitystä ei ole syytä vähätellä nykyisessä sosiaali- ja terveyden huollon kustannuskeskustelussa. Koulutuksen ja terveyden välillä on yhteys: mitä korkeammin ihminen on koulutettu, sitä enemmän terveempiä elinvuosia ja sitä terveemmät elintavat hänellä on tilastollisesti. Koulutus on parasta terveyden edistämistä.

Ennen kaikkea on syytä muistaa, että koulutus on sivistyksen ja edistyksellisen yhteiskunnan peruspilari. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet ovat perustuneet kattavaan julkiseen ja laadukkaaseen koulutusjärjestelmään, joka on ollut perhetaustoista riippumatta lähes kaikkien ulottuvilla. Opintolainamalli sitä vastoin vahvistaa väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja ja lisää polarisaatiota yhteiskunnassa mm. todellisten opintomahdollisuuksien osalta: hyvätuloiset vanhemmat voivat maksaa lapsen opinnot ja vähävaraiset perheet taas eivät.

Jos koulutustaso ja osaamisen taso laskee Suomessa, se näkyy myös Suomen mahdollisuuksissa olla edelläkävijämaa monissa korkeaa osaamista ja innovatiivisuutta vaativissa hankkeissa. Haastavassa taloustilanteessakin täytyy päätöksenteossa olla kykyä katsoa tulevaisuuteen ja tehdä myös strategisia investointeja, tässä tapauksessa koulutukseen. Niiden taloushyödyt eivät aina ole osoitettavissa suoraan tarkkoina lukuina, mutta ne luovat yhteiskuntaan arvoa, joka aina jossain kohden kääntyy taloudelliseksikin hyödyksi.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: