fi | sv | eng

Päättäjät: Järjestötoiminta tärkeää, mutta julkinen rahoitus vähenee

14.05.2014, 09:31

Eurovaaliehdokkaiden, kansanedustajien ja ministeriöiden virkamiesten mielestä kansalaisjärjestöjen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää, mutta yli puolet heistä arvioi järjestöjen julkisen rahoituksen vähenevän tulevaisuudessa.

Taloustutkimus kysyi alkuvuodesta EU-vaaliehdokkaiden, kansanedustajien ja ministeriöiden virkamiesten sekä yleishyödyllisten yhteisöjen näkemyksiä järjestöjen taloudellisista toimintaedellytyksistä.

Kaikkien päättäjäkyselyyn vastanneiden mielestä järjestöjen toiminnalla on merkitystä mm. siksi, että ne tekevät paljon sellaista työtä, mihin valtio tai kunnat eivät pysty. Järjestöt tuovat esiin yhteiskunnallisia näkökulmia, joita muut eivät tuo. Järjestöt nähtiin myös asiantuntijoina ja vaikuttajina, joita päättäjät kuuntelevat aiempaa tarkemmin.

Tärkeys ei kuitenkaan tarkoita julkisen rahoituksen kasvua. 51 % vastaajista arvioi, että järjestöjen julkinen rahoitus pienenee tulevaisuudessa ja 42 %:n mukaan se säilyy ennallaan. Päättäjät arvioivat, että järjestöjen tulee hankkia yhä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kautta mm. lahjoituksilla.

Käytännössä tämä tarkoittaisi enemmistön mielestä mm. nykyistä toimivamman rahankeräysoikeuden antamista järjestöille ja yleishyödyllisten yhteisöjen keräyskulujen arvonlisäverotuksen keventämistä.

Julkinen rahoitus turvattava, yksityisen rahoituksen byrokratiaa purettava

”Kyselyn tulos on huolestuttava. Järjestöjen julkista rahoitusta ei pidä vähentää. Järjestötoiminnan tukeminen on investointi, joka poikii yhteiskunnallista ja inhimillistä hyvää. Siihen on uskallettava sijoittaa julkisen talouden ongelmista huolimatta”, toteaa pääsihteeri Vertti Kiukas sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöstä SOSTEsta.

Taloustutkimus kysyi järjestöiltä niiden tärkeimpiä varainhankinnan muotoja julkisen rahoituksen lisäksi. Kolmen kärki oli seuraava: jäsenmaksut (62 %), kertalahjoitukset (59 %) ja tapahtumat ja tuotemyynti (39 %).

”Jäsenyys, lahjoitukset ja tapahtumat ovat kansalaisjärjestöille niitä varainhankinnan muotoja, joilla ne saavat kosketuksen laajempaan yleisöön. Nykyinen lakiviidakko ei kuitenkaan kannusta varsinkaan pieniä järjestöjä varainhankintaan eikä anna mahdollisuutta tarjota osallistumisen paikkoja riittävän joustavasti”, toteaa pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:sta.

”Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi on kevennettävä rahoitukseen liittyvää byrokratiaa ja harmonisoitava eri hallinnonalojen avustuskäytäntöjä. Järjestöt tarvitsevat myös muita kuin julkisia tulonlähteitä, vaikka eri järjestöillä onkin hyvin erilaiset mahdollisuudet hyödyntää niitä", sanoo myös Vertti Kiukas.

Byrokratian vähentämisen lisäksi järjestöt toivovat lisää tiedottamista ja neuvontaa eri rahoitusmahdollisuuksista.

Lisätietoja

pääsihteeri Pia Tornikoski, VaLa, 040 596 3763
pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, 040 592 4287

Katso tutkimusraportit

Taloustutkimus toteutti tammi-huhtikuussa 2014 kaksi kyselytutkimusta Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry:n, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksiin haastateltiin yhteensä 96 kansanedustajaa, EU-vaaliehdokasta ja ministeriöiden edustajaa sekä 125 rahankeräysluvan omaavan yhteisön varainhankinnasta vastaavaa henkilöä.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: