fi | sv | eng

Päihde- ja mielenterveyslain palveluita tulee kehittää käyttäjälähtöisesti

14.04.2016, 12:47

Toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun mielenterveyslain ja päihdehuoltolain säädökset valmisteltiin 1980-luvulla. Jo tuolloin parannettiin potilaiden ja asiakkaiden oikeusturvaa, mutta entistä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota asiakkaan asemaan, oikeusturvaan ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen palvelujärjestelmässä.

Asiakkaan kannalta oleellista on, että hän saa tarvitsemansa avun kohtuullisessa ajassa. Mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikainen esiintyvyys on lisääntynyt. Nykyinen siiloutunut ja hajanainen järjestelmä ei pysty riittävästi vastaamaan paljon erilaisia palveluja käyttävän väestöryhmän tarpeisiin. Myös maahanmuuttajien palvelutarpeiden kasvu haastaa mielenterveyspalveluitamme aiempaa enemmän.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen tulisi olla keskeisessä roolissa palvelujärjestelmän kehittämistyössä, koska näiden ongelmien vaikutus on merkittävä kansanterveyteen ja talouteen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen tulee olla merkittävässä roolissa, kun palvelurakenteita ja palveluja kehitetään osana sote-uudistusta.

Käyttäjälähtöiset palvelut ja arjen tuki keskiöön

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkailla on usein erityistarpeita, joita pitäisi pystyä huomioimaan paremmin. Palvelujen tulee olla mahdollisimman lähellä asiakasta, käyttäjälähtöisiä ja moniammatillisia. Palveluihin tulee olla mahdollisuus myös virka-ajan ulkopuolella mm. kriisitilanteissa. Kotiin tuotavaa arjen tukea on Suomessa vielä kovin vähän verrattuna muihin maihin. Kokemuksen mukaan riittävä ja toimiva potilaan elinympäristöön viety palvelujärjestelmä vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tilanteiden kehittymistä tahdosta riippumatonta hoitoa edellyttäväksi.

Palveluiden parempi koordinaatio ja laatu

Tällä hetkellä monet mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat pirstaleisia, esimerkiksi mielenterveyspalveluita järjestetään perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollossa. Nuorten päihdepalveluista osa kuuluu psykiatrisiin palveluihin ja osa kuuluu lastensuojelun ja sosiaalihuollon palvelujen piiriin. Palvelujärjestelmän sisällä toimijoiden välisessä yhteistyössä on puutteita erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmaisilla, jotka tarvitsevat sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja tai ylipäätään monia eri palveluja. Lisäksi palveluiden käytössä on alueellisia vaihteluita.

Lue lisää