fi | sv | eng

Palkkatukiuudistus on vaikeuttanut työllistämistä paikallisyhdistyksiin

12.05.2015, 11:23

Paikallisyhdistyksistä puolet kokee, että vuoden vaihteen palkkatukiuudistus on vaikeuttanut niiden työllistämistä.

Lähes puolella valtakunnallisista järjestöistä on nyt ja/tai oli viime vuonna palkkatukisuhteeseen työllistettyjä ihmisiä. Keskimäärin kukin järjestö työllisti kaksi ihmistä.

Paikallisyhdistykset työllistävät vielä enemmän: niistä lähes kahdella kolmesta on nyt ja/tai oli viime vuonna palkkatukisuhteeseen työllistettyjä. Keskimäärin työllistettyjä oli yhdistyksessä neljä.

Palkkatukijärjestelmä uudistui vuoden vaihteessa. Tuen kesto määräytyy nyt työttömyyden keston perusteella – pitkään työttömänä olleet saavat enemmän tukea. Yhdistysten on mahdollista saada pitkään työttömänä olleiden palkkatukena kaikki palkkakustannukset 65 prosenttiseen työaikaan asti.

SOSTE teki huhtikuun lopussa minigallup-kyselyn palkkatukiuudistuksen vaikutuksista valtakunnallisten järjestöjen ja paikallisyhdistysten työllistämiseen. Valtakunnallisista järjestöistä lähes viidennes arvioi, että vuoden vaihteen lakiuudistus heikensi niiden mahdollisuuksia työllistää ihmisiä palkkatuella. Paikallisyhdistyksiin uudistus on vaikuttanut kielteisemmin: niistä puolet arvioi, että uudistus huononsi työllistämismahdollisuuksia.

Tukea väärälle kohderyhmälle

Sekä valtakunnallisissa järjestöissä että paikallisyhdistyksissä tärkeimmät syyt työllistämismahdollisuuksien heikkenemiseen ovat puutteellinen tiedotus ja ohjeistus uudistuksesta ja palkkatukimäärärahojen niukkuus.

Myös TEM:n linjaus korvamerkitä määrärahoja yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille on vaikeuttanut työllistämistä. Kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaa ja palkkatuen käyttö rajautuu liikaa ja osittain henkilöihin, joille palkkatuki ei ole oikea palvelu. ”Huonompikuntoisia työllistettyjä ja enemmän ongelmia”, yksi vastaaja tiivistää.

Moni alle 300 päivää työttömänä ollut hyötyisi palkkatuesta enemmän ja pääsisi jopa avoimille työmarkkinoille sen avulla. Ongelma on myös se, ettei kunnilla ja ELY-keskuksilla ole resursseja etsiä kriteerit täyttäviä henkilöitä.

Siirtymäaikaa olisi tarvittu

Yli kolmannes molempien ryhmien vastaajista olisi kaivannut uudistukseen siirtymäaikaa. Ilman sitä uudistukseen ei pystynyt valmistautumaan eikä budjetoimaan toimintaa. Tämän takia työsuhteisiin on tullut katkoksia.

Uudistuksen toimeenpanoon oli niukasti aikaa lain tultua voimaan, minkä takia epätietoisuudelta ei voitu välttyä TE-toimistoissa eikä työllistävissä yhdistyksissä. TE-toimistot ovat ruuhkautuneet; päätöksiä ei ole saatu ja osin on saatu virheellisiä päätöksiä, joita jouduttu on korjaamaan.

Noin viidennes kaikista vastaajista koki, että uudistus on hidastanut palkkatukirahojen maksatusta. Tämä on erityisen suuri ongelma pienille yhdistyksille, joilla ei ole käytössään mitään ”vararahastoja”, joiden turvin työllistämisen voisi rahoittaa, kun tuki viipyy.
Valtakunnallisista järjestöistä kahdeksan prosenttia arvioi, että uudistus on parantanut työllistämismahdollisuuksia. Niistä myönteistä on, että yhden ihmisen voi työllistää pitemmäksi aikaa.

Valtakunnallisissa järjestöissä pidetään myönteisenä, että tukea voi käyttää myös RAY-avusteiseen toimintaan. Kaikkien vastausten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että tuen käyttämisestä RAY-avusteiseen toimintaan on eri puolilla maata erilaisia tulkintoja.

Tuki menee yhä enemmän kunnille ja yrityksille

Paikallisyhdistysten vastaajista 37 prosenttia pitää heikentyneiden työllistämismahdollisuuksien syynä TE-toimistojen linjauksia. Sääntöjä ja linjauksia pidetään liian monimutkaisina. Vastaajat kokevat epäoikeudenmukaisena sen, että toisilla alueilla palkkatukea myönnetään vain puoleksi vuodeksi ja toisaalla tehdään vuoden pituisia päätöksiä.

Yhdistyksillä olisi tarjolla enemmän työpaikkoja kuin mihin niille on myönnetty palkkatukea. Yhdistyksissä ajatellaan, että TE-toimistot pitävät kuntia ja yrityksiä palkkatuen saajina etusijalla. Myös ELY-keskusten linjausten koetaan ohjaavan tukea pääosin yrityksille.

”Ei TE-toimiston työntekijöillä ole aikaa meille”

Valtakunnallisista järjestöistä yli 90 prosenttia arvioi, ettei uudistus ole vaikuttanut järjestön yhteistyöhön TE-toimiston kanssa. Sen sijaan paikallisyhdistyksissä 26 prosenttia näkee uudistuksen vaikuttaneen yhteistyöhön, yleisimmin hankaloittaneen sitä.

Yhdistysten mielestä TE-toimiston henkilökuntaan on entistä vaikeampaa saada yhteyttä, uudistusta tunnetaan TE-toimistoissa huonosti ja sieltä saadaan ristiriitaista tietoa:
”[…] virkailijoiden tavoittaminen lähes mahdotonta”
”Ei TE-toimiston työntekijöillä ole aikaa meille”
”Epäselvää ohjeistusta, samaan kysymykseen monta eri vastausta.”
”Jännite on kova, luottamus puuttuu.”

Onneton yhtälö: Uudistus ja pienentyneet määrärahat

Useampi vastaaja katsoo, ettei lakiuudistus sellaisenaan tuonut pysyviä vaikeuksia, vaan samanaikainen määrärahojen vähentäminen ja myös huomattavan erilaiset linjaukset määrärahojen kohdentamisesta eri alueilla.

Alkuvuosi oli hankala, koska tukipäätöksiä ei saatu uusien sääntöjen opettelun vuoksi. Nyt niitä taas ei saada, kun määrärahat loppuvat.

Etenkin moni paikallisyhdistysten vastaajista pitää järjestöjen työllistämistä uhattuna:

”Kolmas sektori ei tule selviämään näillä palkkatukiehdoilla.”

”Oikeasti vaikeasti avoimille markkinoille työllistyvien työllistämiseksi järjestöt ovat todella tärkeitä, ihan älytöntä leikata järjestöjen työllistämismahdollisuuksia.”

”Osatyökykyisten työllistyminen tulee romahtamaan yhdistyssektorilla.”

SOSTEn minigallup-kysely tehtiin 199 varsinaiselle jäsenjärjestölle, SOSTEn alueverkostoihin kuuluville paikallisyhdistyksille ja Työttömien Valtakunnallisen Yhteistyöjärjestön, TVY:n paikallisille jäsenyhdistyksille. Valtakunnallisista järjestöistä kyselyyn vastasi 66. Yhteensä vastaajia oli 242.

Lisätietoja

erikoistutkija Juha Peltosalmi juha.peltosalmi@soste.fi



Juha Peltosalmi & Erja Saarinen