fi | sv | eng

Perustulokokeilusta odotetaan poliittisia päätöksiä

28.04.2016, 09:00

Eduskunnan köyhyysryhmä, SOSTE, EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää –verkosto järjestivät tiistaina 26.4. perustulokokeilua käsitelleen seminaarin Kansalaisinfossa. Tilaisuuden avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Ministeri näki perustulokokeilussa mahdollisuuden saada uutta potkua monimutkaisen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiselle. Hän katsoi perustulon olevan kannustava tuki, joka antaa turvaa ja rohkaisee hakeutumaan myös lyhytaikaisten töiden piiriin.

Kelan yhteiskuntasuhteiden johtajan professori Olli Kankaan johtaman työryhmän tehtävänä on selvittää, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Työryhmän esiselvitysraportti julkistettiin 30.3.2016. Torstaina 28.4. hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmä keskustelee perustulokokeilun seuraavista askelista Kankaan työryhmän raportin pohjalta.

Kankaan työryhmä suosittaa kokeiltavaksi malliksi osittaista perustuloa, jonka suuruus sijoittuisi noin 550 - 750 euron tasolle. Kipurajana on nykyisten perusturvaetuuksien nettomääräinen taso, jonka alle ei perustulon tasoa voi määrittää ainakaan osallistujille pakollisessa kokeilussa. Osittaisen perustulon lisäksi säilyisivät mm. ansiosidonnaiset etuudet, asumistuki ja toimeentulotuki.

Reaaliaikaisen tulorekisterin puute rajasi tässä vaiheessa kokeilun ulkopuolelle mm. negatiivisen tuloveron. Kansallinen tulorekisteri on tulossa käyttöön vuoden 2020 paikkeilla. Tämä on herättänyt kysymyksiä, tehdäänkö kokeilu väärään aikaan. Ministeri Vehviläisen mukaan onnistunut kokeilu voi olla innoke ja ponniste perustulon käytännön toteuttamiselle myöhemmin, kun tulorekisteri on käytössä.

Työryhmä esittää kokeilua, joka olisi mukaan valituille osallistujille pakollinen. Toiveena on toteuttaa sekä valtakunnallinen että paikallinen kokeilu. Perustulokokeiluun varattu budjetti on pieni ja kohdejoukko joudutaan rajaamaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kokeiluun varatun budjetin lisäksi voidaan käyttää Kelan maksussa olevia etuuksia, jolloin otos voi olla valitusta perustulon tasosta riippuen 7 000 - 10 000 ihmistä.

Perustulo ei yksin ratkaise kannustinongelmia

Olli Kangas totesi Kansalaisinfon tilaisuudessa, että kaikilla työryhmän laskelmilla perustulon tasoilla tuloerot ja köyhyys pienenisivät. Mitä korkeampi perustulon taso, sitä pienemmät tuloerot ja köyhien määrä. Kankaan mukaan 1 000 eurolla pääsisi jo aika pitkälle köyhyyden poistamisessa, mutta se vaatisi taloudellisia panostuksia, jotka eivät ole poliittisesti realistisia.

Kangas korostaa, että perustulo ei yksin ratkaise kannustinongelmia. Kannustinloukkujen purkaminen vaatii suurempia uudistuksia koko tulonsiirtojärjestelmään: mm. asumistukeen, toimeentulotukeen ja verotukseen. Perustulo voi vähentää epävarmuuksia, väliinputoamisia ja poistaa viipeitä. Se vähentäisi osaltaan byrokratiaa.

Perustulokokeilusta olivat tiistaina keskustelemassa kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Sari Essayah (kd.), Tuula Haatainen (sd.), Kai Mykkänen (kok.), Mats Nylund (r.), Vesa-Matti Saarakkala (ps.) ja Hanna Sarkkinen (vas.). Kaikki edustajat näkivät perustulokokeilun hyvänä mahdollisuutena saada lisää tietoa perustulon toimivuudesta ja vaikutuksista. Varauksellisimmin perustulon käyttöönottoon suhtautuivat RKP:n ja SDP:n edustajat, mutta hekin kertoivat avoimin mielin odottavansa kokeilun tuloksia.

Tuoreessa Sosiaalibarometrissa kysyttiin sosiaali- ja terveysjohtajilta, sosiaalityöntekijöiltä ja Kelan päälliköiltä heidän suhtautumistaan perustuloon. Erittäin tai melko hyvänä ajatuksena sitä piti sosiaali- ja terveysjohtajista kaksi kolmasosaa, sosiaalityöntekijöistä 62 prosenttia ja Kelan vastaajista 53 prosenttia. Kela on aiemmin selvittänyt suomalaisten mielipiteitä perustulosta: selvityksen mukaan 69 prosenttia kannattaa perustuloa.

Anna Järvinen

Lue lisää

Kela: Ideasta kokeiluun? - Esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista

Kelan perustulokokeilu-sivusto