fi | sv | eng

Perusturvan uudistamiseen laajaa näkemystä alusta asti

29.09.2017, 12:51

Valtioneuvosto on asettanut 28. syyskuuta hankkeen valmistelemaan perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta. Se valmistelee työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää uudistusta.

Hankkeella on ohjausryhmä, projektiryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä. Ohjausryhmä koostuu ministeriöiden virkamiehistä. Projektiryhmä valmistelee uudistukseen tarvittavat mallit ja vaihtoehdot. Marraskuussa asetettavaan parlamentaariseen seurantaryhmään kutsutaan jäseniksi muun muassa sosiaali- ja terveysalan keskeisten järjestöjen edustajat.

SOSTE pitää hyvänä, että perusturvauudistuksen valmistelu etenee. Riittämättömän tason lisäksi perusturvassa on lukuisia muita ongelmia.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi 2015 Suomelle huomautuksen riittämättömästä sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasosta. Vuonna 2017 se totesi toistamiseen, ettei työmarkkinatuen taso ole riittävä.

Suomi on sitoutunut vähentämään EU2020-strategian mukaisesti köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Nykyisillä poliittisilla toimilla tätä ei saavuteta.

Järjestöt kehittävät omaa sosiaaliturvamallia

Sosiaali- ja terveysjärjestöt kehittävät parhaillaan omaa ehdotustaan perusturvamalliksi. Järjestöissä pidetään tärkeänä luoda niiden edustamien ihmisryhmien näkökulmasta oma kokonaisnäkemys siitä, mihin suuntaan ja miten toimeentuloturvaetuusjärjestelmäämme on uudistettava. Mallia kehittävän työryhmän puheenjohtaja on Viveca Hagmark Folkhälsans Förbundista.

SOSTE painottaa, ettei perusturvan uudistaminen saa johtaa sen tason laskuun. Ensisijaisten etuuksien tason on oltava sellainen, että ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen vain aidosti viimesijaisena ja väliaikaisena ratkaisuna.

Etuusjärjestelmää tulee kehittää niin, että se huomioi nykyistä joustavammin pirstaleisen työelämän ja mahdollistaa myös osatyökykyisten työllistymisen.

Perusturvaa uudistettaessa yhteiskunnallisia hyötyjä on tarkasteltava pitkällä aikavälillä. 90-luvun laman leikkauksista tehdyt tutkimukset osoittavat, että rajut leikkaukset aiheuttivat periytyvää huono-osaisuutta ja pitkäaikaisia kuluja kansantaloudelle.

SOSTEssa lisätietoa antaa erityisasiantuntija Anna Järvinen: 050 586 5677, anna.jarvinen(at)soste.fi

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: