fi | sv | eng

Potilasjärjestöt: Apteekkitoimintaa uudistettava terveys, turvallisuus ja lääkkeen käyttäjien etu edellä

03.10.2018, 11:59

Potilaan näkökulmasta apteekkien toiminta on kiinteä osa terveydenhuoltoa. Sujuvasti ja luotettavasti toimiva lääkehuolto on yhtä olennaista kuin hyvin toimiva terveydenhoito.

Apteekkijärjestelmään kohdistuu paljon muutospaineita. Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto (POTKA) nosti 3.10.2018 järjestetyssä Tulevaisuuden apteekkijärjestelmä -tilaisuudessa esiin järjestöjen näkökulmasta olennaisia uudistamiseen liittyviä asioita.

Sairaala-apteekkien oikeuksien laajentaminen

Useat potilasjärjestöt tunnistavat ongelmia kalliiden lääkkeiden saatavuudessa siitä huolimatta, että lääkkeiden jakeluvarmuus on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna hyvällä tasolla.

Uusien ja kalliiden lääkkeiden osalta järjestöt ehdottavat pohdittavan mahdollisuutta hoitaa lääkkeiden jakelu sairaanhoidon osana. Uudessa sote-järjestelmässä tämä voidaan tehdä maakuntavetoisesti. Sairaalan koordinoimana potilaan lääkehoito ja sen säännöllisyyden seuraaminen on helpompaa. Lisäksi potilaan saattavat sitoutua lääkehoitoon paremmin. Erittäin kalliiden lääkkeiden osalta voidaan miettiä myös kansallisten osaamiskeskusten hyödyntämistä.

Samoin potilasjärjestöt ehdottavat, että sairaala-apteekkien oikeuksien laajentamista tarkasteltaisiin joidenkin potilasryhmien kohdalla. Tietyille potilasryhmille voisi antaa mahdollisuuden saada avohuollon lääkkeitä sairaala-apteekista esimerkiksi rajoitetun määräajan sairaalahoidon jälkeen.

Käsikauppalääkkeiden vapauttaminen

Potilasjärjestöt näkevät mahdolliseksi, että osa ilman reseptiä myytävistä lääkkeistä vapautetaan myytäväksi kaupoissa. Tässä voidaan toimia samaan tapaan luvanvaraisesti kuin esimerkiksi tupakan myynnin osalta.

Potilasjärjestöt olisivat kuitenkin varovaisia pohdittaessa vapautettavien lääkkeiden listaa. ”Esimerkiksi särkylääkkeet ovat pulmallisia monen sairauden kannalta ja ne voivat väärinkäytettyinä aiheuttaa vakavia vaaratilanteita”, toteaa POTKA-verkon puheenjohtaja Ilkka Repo.

Myös Ruotsissa on huonoja kokemuksia parasetamolia sisältävien lääkevalmisteiden myynnin vapauttamisesta. Tämä vahvistaa näkemystä, että on tärkeää harkita tarkkaan tehtäviä muutoksia ja niihin sisältyviä riskejä.

Reseptivapaina myytävien ja reseptilääkkeiden yhteisvaikutusten arviointi edellyttää ammattilaisen tietotaitoa. Lääkkeiden vapaampi saatavuus voisi lisätä haitallista yhteiskäyttöä muun muassa muistisairailla tai iäkkäillä henkilöillä, jotka käyttävät paljon lääkkeitä.

Haitalliset yhteisvaikutukset koskevat myös reseptilääkkeitä. Potilasjärjestöillä on tiedossa tilanteita, joissa lääkäri on määrännyt potilaalle vahingossa lääkkeitä, joiden yhteiskäyttö on haitallista. Apteekki on tällöin toiminut niin sanottuna toisena tarkastajana ennen lääkkeen päätymistä potilaan käyttöön.

”Nettiapteekkitoiminnan yleistyminen ja esimerkiksi syrjäseutujen apteekkien korvautuminen nettipohjaisilla palveluilla voi lisätä haittatilanteita”, varoittaa Ilkka Repo.

Hintakilpailun lisääminen voi laskea itsehoitolääkkeiden hintoja

Hallituksen apteekkityöryhmä linjasi viime vuonna, että reseptivapaiden lääkkeiden hintakilpailu sallitaan valvotusti. Hallituksen esitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Esitys tarkoittaa sitä, että lääkkeelle määrätään enimmäishinta ja apteekit voivat myydä itsehoitolääkkeitä halvemmalla tinkimällä omasta katteestaan.

”Potilaan näkökulmasta lääkkeiden hintojen lasku on tervetullut suunta. Monilla pitkäaikaissairailla on taloudellisia vaikeuksia hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä. Tästä on paljon tutkimustietoa”, huomauttaa Ilkka Repo.

Järjestöt ovat ehdottaneet myös muita toimenpiteitä potilaiden tilanteen helpottamiseksi, kuten lääke-, matka- ja asiakasmaksukattojen yhdistämistä ja lääkemaksukaton jaksottamista.

Apteekkeja perustettava sinne, missä tarve apteekin käyttöön on

Potilasjärjestöt toivovat, että apteekkeja perustetaan nykyistä enemmän terveysasemien yhteyteen tai niiden välittömään läheisyyteen – eli sinne missä lääkkeen käyttäjät liikkuvat. Päivystysten ja sairaaloiden lähelle toivotaan päivystäviä apteekkeja, jolloin aukioloajat vastaavat nykyistä paremmin lääkkeen käyttäjien tarvetta.

Nykyisessä järjestelmässä paljon toimivaa ja hyvää

Järjestöt korostavat, että apteekki ei ole mikä tahansa kauppa. Siksi uudistamista ei tule tehdä yksinomaan markkinaehtoisesti, vaan terveysnäkökulmat ja lääkkeen käyttäjien etu edellä.

"Apteekkien antama hyvä neuvonta ja ohjaus on lääkkeen käyttäjälle tärkeää, eikä sitä saisi vaarantaa", toteaa Ilkka Repo.

Monille erityisryhmille henkilökohtainen ohjaus on erityisen tärkeää. Nykytekniikka mahdollistaa erilaisia tapoja neuvonnan toteuttamiseen. Neuvonnan toteuttamismuoto ei kuitenkaan saa asettaa asiakasryhmiä eriarvoiseen asemaan, vaan on huomioitava esimerkiksi eri aistivammaryhmien tarpeet. Kaikki eivät myöskään ole tottuneita sähköiseen asiointiin.

Apteekit kehittävät toimintaansa sisällöllisesti kaiken aikaa. Potilaan kannalta apteekeissa on paljon tärkeitä palveluja, kuten apteekkien tekemät lääkehoidon kokonaisarvioinnit, omahoidon ohjaus ja erilaiset mittaukset. Osin apteekit paikkaavat perusterveydenhuollon puutteellisia palveluja.

Myös Kelan hoitama lääkemaksukaton ja alkuomavastuun täyttymisen seuranta apteekin antamien tietojen pohjalta hoituu kätevästi. Näin ei ole esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdalla, joiden seuraaminen on tähän asti ollut asiakkaan omalla vastuulla.

Lisätietoja:

Ilkka Repo, POTKA-verkoston puheenjohtaja, ilkka.repo@allergia.fi, puh. 040 156 2634

Päivi Opari, SOSTEn erityisasiantuntija, paivi.opari@soste.fi, puh. 040 588 6154

Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA kokoaa yhteen 43 järjestöä, joissa on yhteensä yli puoli miljoonaa jäsentä. Sen toimintaa koordinoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE.