fi | sv | eng

Sairastuminen suistaa velkaongelmiin

26.09.2016, 14:19

Julkisten palvelujen käyttömaksuista aiheutuneet talousongelmat ovat erittäin yleisiä. Tämä ovat havainneet arkityössään monet sosiaali- ja terveysjärjestöt ja Kirkon diakoniarahasto. SOSTE kokosi syyskuun alussa eri toimijoita arvioimaan asiakasmaksujärjestelmän toimivuutta. Viesti oli yhtenäinen – nykyinen järjestelmä syrjäyttää pienituloiset palveluista ja aiheuttaa talous- ja velkaongelmia.

Yhden perheenjäsenen vakava sairastuminen voi romahduttaa koko kotitalouden toimeentulon ja suistaa sen vakavaan velkakierteeseen. Pitkästä laitoshoitojaksosta, lääkärikäynneistä ja lääkkeistä kertynyt kokonaislasku yllättää pienituloisen talouden. Maksut menevät perintään, jolloin pikavipeistä haetaan apua hetkelliseen hätään. Seurauksena on velkakierre, josta ulospääsy on erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Kunnat eivät alenna maksuja

Asiakasmaksulaissa on pyritty huomioimaan paljon palveluja käyttävien pienituloisten tilanne. Kuntien tai kuntayhtymien tulee alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä, jos se vaarantaa kotitalouden toimeentulon edellytyksiä tai lisää toimeentulotuen tarvetta.

Lisäksi 691 euron vuotuisella asiakasmaksukatolla halutaan varmistaa, ettei palveluista aiheudu kohtuutonta maksurasitusta. Valitettavasti nämä säädökset eivät turvaa heikompiosaisten palvelujen käyttäjien asemaa. Vuonna 2006 maksukaton ylittäneitä oli arviolta 85 000 henkilöä eli 1,6 prosenttia väestöstä.

Kunnissa ei johdonmukaisesti alenneta maksuja tai jätetä niitä perimättä, vaikka ne vaarantaisivat kotitalouden toimeentulon edellytykset. Palvelujen käytöstä kertyneet maksut velkaannuttavat pienituloisen talouden ja monilla tilanne kärjistyy ulosottoon ja luottotietojen menetykseen. Se taas romuttaa/uhkaa ihmisten perusoikeuksia, kun se vaikeuttaa muun muassa asunnon saantia.

Monet eivät tunne maksukattojärjestelmää eivätkä osaa tai pysty seuraamaan maksukaton täyttymistä. Tämän vuoksi monet maksavat palveluista vielä maksukaton ylittymisen jälkeenkin. Järjestöt katsovat, että 691 euron vuosittainen maksukatto on jo lähtökohtaisesti korkea niille pienituloisille, jotka elävät esimerkiksi takuueläkkeen, 766 €/kk tai työttömyysturvan peruspäivärahan, 703 €/kk varassa.

Palveluihin ja lääkkeisiin kahden kuukauden tulot

Maksurasitus on suuri niillä kotitalouksilla, joilla on suuret lääkemenot ja jotka käyttävät paljon palveluja. Asiakas- ja lääkemaksukatto ovat yhteensä noin 1 300 euroa, mikä vastaa pienituloisilla noin kahden kuukauden tuloja. Lääkkeiden ja palvelujen kokonaiskustannukset voivat olla tätä suuremmat, koska maksukatot eivät sisällä kaikkia palveluja ja lääkkeitä. Esimerkiksi laitoshoito, säännöllinen kotipalvelu ja hammashoito eivät sisälly asiakasmaksukattoon. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään ylläpitomaksua maksukaton ylittymisen jälkeenkin 22,80 euroa hoitopäivältä, mikä vastaa lähes sairauspäivärahan vähimmäismäärää (23,93 €/pv).

Laitos- ja asumispalveluissa asiakkaiden tilanne on vähintään yhtä hankala. Laitoshoidon vähimmäiskäyttövara on vain 107 euroa kuukaudessa. Palveluasumisen hinnoittelusta ei ole säädetty laissa, ja siksi asiakkaan tulot eivät välttämättä riitä kattamaan palvelumaksuja.

Kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta maksuihin

Asiakasmaksulainsäädäntöä uudistetaan sote-uudistuksen yhteydessä. Järjestöt toivat SOSTEn tilaisuudessa esiin runsaasti toiveita uudistustyölle, joilla taattaisiin asiakkaiden oikeudenmukainen ja yhdenmukainen kohtelu.

Uudistuksessa tulisi varmistaa maksujen kohtuullisuus ja kohtuullistaminen asiakkaiden maksukyky huomioiden. Palvelujen käyttö ei saa velkaannuttaa ja estää tarpeenmukaista palvelujen käyttöä. Samassa yhteydessä tulisi arvioida nykyisiä perintäkäytäntöjä, jossa perinnän ja laskutuksen hoitavat yksityiset yritykset.

Asiakasmaksujen seuranta tulee automatisoida Kelan lääkemaksukaton tapaan. Maksukattoon sisältyviä palveluja tulisi arvioida uudelleen ja palvelumaksuja yhtenäistää etenkin laitos- ja asumispalveluissa

Järjestöt katsovat, että ehkäisevät palvelut, kuten terveydenhoitajien vastaanottokäynnit eivät saa olla maksullisia. Niillä voidaan estää sairauksien paheneminen ja kalliimpien palvelujen käyttö. Palveluohjaukseen ja neuvontaan sekä uusien palvelumuotojen kehittämiseen tulisi panostaa.

Uudistamistyössä tulisi hyödyntää järjestöjen, diakoniatyön ja asiakkaiden asiantuntemusta. Heillä on paras tuntuma heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen ja pystyvät tarjoamaan ongelmakohtiin ratkaisuja.

Keskustelutilaisuudessa esiin tuotuihin asiakasmaksujen ongelmakohtiin ja kehittämisajatuksiin voi tutustua lähemmin keskustelun yhteenvedosta.

Anne Perälahti, erityisasiantuntija

Lue lisää

SOSTE: Asiakasmaksut kasvavat sote-uudistuksessa: Korotuksilla kuritetaan pienituloisia ja sairaita. 6.7.2016

Kuntaliitto. Kunnat korottaneet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. 28.6.2016.

THL:n arviointiryhmä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen vaikutusten ennakkoarviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2016.

THL. Suuret asiakasmaksut ovat ongelma viidesosalle sosiaalipalvelujen asiakkaista. 8.6.2016.

SOSTE. Erisuuruiset asiakasmaksujen korotukset nakertavat yhdenvertaisuutta. 18.2.2016.

SOSTE: Asiakasmaksutilaisuus 8.9.2016. Keskustelujen yhteenveto.