fi | sv | eng

Sosiaalibarometri 2017: TE-palvelujen johtajat eivät usko sanktioiden voimaan työllisyyden lisäämisessä

12.06.2017, 09:44

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen vaikuttaa eniten se, ettei kokopäivätyötä ole tarjolla. Näin arvioivat TE-palvelujen johtajat, jotka vastasivat alkuvuonna SOSTEn Sosiaalibarometriin. Kun työtä ei ole, työttömyysturvan alentamisella ja sen keston lyhentämisellä on TE-johdon mielestä vain vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen. He eivät myöskään odota, että työllisyys paranisi lisäämällä sanktioita työttömille.

”TE-palveluja johtavat virkamiehet ovat työllisyyden parantamisessa selvästi eri linjoilla kuin maan hallitus”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa. Muun muassa ansiopäivärahan kestoa on lyhennetty ja suunnitteilla on kiristyksiä velvoitteisiin hakea avoimia työpaikkoja ja lisäleikkauksia työttömyyspäivärahaan, jos työtön ei täytä vaadittuja aktiivisuuden ehtoja.

”Nämä uudistukset eivät auta vaikeimmin työllistyviä. Jos työllisyyttä halutaan lisätä, keinoja pitää muuttaa”, Kiukas korostaa. Tänään julkaistu Sosiaalibarometri osoittaa, että työttömyys on edelleen suuri ongelma, joka vaikuttaa yksittäisistä tekijöistä eniten ihmisten hyvinvointiin. TE-johtajista 83 prosenttia on sitä mieltä, että työttömyys on heidän alueillaan edelleen melko tai erittäin suuri ongelma. 

Parempiin TE-palveluihin kannattaa panostaa 

TE-johtajat pitävät tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostamista tehokkaimpana työllisyyden parantamiskeinona. Sen tehoon uskoo 67 prosenttia.Työvoimapalvelujen tehostamisen ja laajentamisen merkitykseen uskoo 60 ja elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan merkitykseen 59 prosenttia vastaajista. 

Tutkimuksen mukaan TE-johtajat pitävät henkilöasiakkaiden palveluja aliresursoituina, sanoo SOSTEn tutkija Ari-Matti Näätänen.  

”Lähes puolet pitää henkilöasiakkaiden palvelujen resursseja riittämättöminä ja niiden pelätään edelleen heikentyvän seuraavan kahden vuoden kuluessa, jos tilanteeseen ei puututa. Etenkin kasvokkain tapahtuva palvelu on huonontunut merkittävästi vuodesta 2015 vuoteen 2017.” 

Sähköiset palvelut ovat sen sijaan parantuneet selvästi: vuonna 2015 verkkoasiointia piti hyvänä 15 prosenttia TE-johtajista, ja vuonna 2017 jo 68 prosenttia. 

Palkkatuella työtä ja hyvinvointia 

Kolme neljästä TE-johtajasta pitää palkkatuettua työtä nuoren työttömän työllistymiselle melko tai erittäin vaikuttavana tekijänä. Vastaava luku maahanmuuttajilla on 57 ja pitkäaikaistyöttömillä 48 prosenttia. 

Palkkatuettu työ ylläpitää ja kehittää tehokkaasti myös työelämävalmiuksia: Nuorten työttömien työelämävalmiuksille sitä pitää melko tai erittäin vaikuttavana 83 prosenttia TE-johtajista. Vastaavat luvut sekä pitkäaikaistyöttömillä että maahanmuuttajilla ovat 75. 

”Erityisesti järjestöihin ohjautuu henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille ovat heikompia. Kun tutkimus osoittaa selvästi palkkatuetun työn monet hyödyt, järjestöjen palkkatukimäärärahoja tulisikin viime vuosien leikkausten sijasta lisätä”, Vertti Kiukas korostaa. 

TE-palveluiden yksityistäminen epäilyttää 

Maakuntauudistuksen osana tehdään nk. kasvupalvelu-uudistus ja sen osana suunnitellaan TE-palveluiden yksityistämistä. Tämä herättää huolta TE-johtajissa. Yksityistämisen pelätään johtavan yritysten kerman kuorintaan. Sitä epäillään, onko yrityksillä intressiä puuttua työttömyyden rakenteellisiin tekijöihin tai auttaa vaikeimmassa työllisyystilanteessa olevia.  

Se, että kasvupalveluita tuottaisivat pääasiassa yksityiset palveluntuottajat, ei TE-johtajien mukaan juuri parantaisi työllisyyttä: 78 prosenttia arvioi, että yksityistämisellä ei olisi ollenkaan vaikutuksia työllisyyteen tai ne ovat parhaimmillaankin hyvin vähäisiä. 

Näin yksi vastaaja tiivistää uudistuksen uhat: 

”Uhkana on, että työttömät hukkaavat palvelunsa. Palveluntuottaminen menee sekavaksi, kun ei tiedetä mistä haetaan mitäkin. Lisäksi vaikeimmin työllistyvien osalta näen erityisenä uhkana palvelujen tuottamisen. Se ei ole liiketaloudellisesti tuottavaa puuhaa, joten yksityiset tuskin ovat siitä kiinnostuneita. Lisäksi muutos tulee niin pian, että saadaanko palvelut järjestykseen ajoissa, ihan oikeasti?” 

Maakuntauudistuksen mahdollisuutena nähdään se, että yhteistyö TE-palveluiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä voi parantua, kun molemmat siirtyvät maakuntatasolle. Kokonaan uudistuneessa rakenteessa voidaan irtaantua vanhentuneista toimintatavoista. 

Lisätietoja: 

tutkija Ari-Matti Näätänen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 505 5974, ari-matti.naatanen@soste.fi 

pääsihteeri VerttiKiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi 

Katso koko julkaisu: www.sosiaalibarometri.fi.

Perustiedot vuoden 2017 Sosiaalibarometrista 

Työllisyyttä koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet työhallinnon johtajat eli 60 johtajaa eri puolilta Suomea. 40 prosenttia TE-johtajista vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausaika oli 1.1.–28.2.2017. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä. 

Työllisyyspolitiikan lisäksi barometrin teemoina ovat sote-uudistus, toimeentulotuen Kela-siirto, sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut, eriarvoisuus ja tulonsiirtojärjestelmän kehittäminen. 

Sosiaalibarometri on tehty vuosittain vuodesta 1991. Sen tekee sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE. 

Sosiaalibarometri sisältää tutkimustiedon lisäksi muun muassa järjestöjen edustajien haastatteluja tutkimusteemoista ihmisten arjen näkökulmasta. Työllisyyspolitiikasta on haastateltu Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoskea sekä maahanmuuttajien työllistymistä tukevia Mahad Omar Sheikh Mussea ja Abdi Mohamedia.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: