fi | sv | eng

Sosiaalibarometri: Toimeentulotuen Kela-siirtoa kannatetaan ongelmista huolimatta

26.04.2017, 12:30

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometrin mukaan toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtyminen Kelalle on madaltanut hakijoiden kynnystä hakea tukea. Tätä mieltä on selvä enemmistö kaikista Sosiaalibarometrin vastaajaryhmistä. Asiaa kysyttiin Kelan johtajilta, Kelan toimeentulotuen ratkaisu- ja palveluasiantuntijoilta ja kuntien sosiaalityöntekijöiltä.

Toimeentulotuen käsittelyaikojen lyhenemiseen kyselyyn vastanneet eivät sen sijaan usko. Selvä enemmistö sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä pitää epätodennäköisenä, että uudistus nopeuttaisi perustoimeentulotukipäätöksen saamista.

Toimeentulotukiasiakkaiden luukulta toiselle siirtelyn vähentymiseen vastaajat suhtautuvat eri tavoin. Kelan johtajista 88 prosenttia uskoo sen vähentyvän. Sen sijaan yli puolet sosiaalityöntekijöistä ei siihen usko. Kelan toimihenkilöistä luukulta toiselle asioinnin vähenemistä pitää todennäköisenä puolet (49 %), mutta 44 prosenttia pitää tätä epätodennäköisenä.

”Kela-siirron alkuvaiheen ongelmista huolimatta kyselyyn vastanneet pitävät siirtopäätöstä edelleen oikeana. Toimeentulotuen siirtoa Kelalle kannattaa 99 prosenttia Kelan johdosta, 72 prosenttia Kelan toimihenkilöistä, 81 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista ja 70 prosenttia kuntien sosiaalityöntekijöistä”, tutkija Ari-Matti Näätänen sanoo.

Heikoimmassa asemassa olevien pärjääminen huolestuttaa

Kuntien sosiaalityöntekijöistä 78 prosenttia pelkää Kela-siirron heikentävän kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulotukiasiakkaiden asemaa. Samaa mieltä on lähes puolet (45 %) Kelan toimihenkilöistä.

Erityisen huolissaan sosiaalityöntekijät, ja myös Kelan toimihenkilöt, ovat ihmisistä, joilla ei ole riittäviä valmiuksia sähköiseen asiointiin. Huolta aiheuttavat erityisesti ikäihmiset, elämänhallintaongelmista kärsivät nuoret, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, kehitysvammaiset sekä kotoutumattomat maahanmuuttajat.

”Useimmille asiakkaille verkko on nopein ja sujuvin kanava oman asian hoitamiseen. Kaikille sähköinen asiointi ei kuitenkaan ole mahdollista, ja Kela palveleekin asiakkaita myös puhelimessa ja toimistoissa”, Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon turvaava tuki. Sen tavoitteena on taata ihmisarvoiselle elämälle välttämätön toimeentulo. Tämän vuoden alusta asiakkaat hakevat tuen perusosaa Kelasta ja täydentävää ja ehkäisevää tukea edelleen kunnista.

Samat kuitit kahteen paikkaan

Alkuvuoden käsittelyruuhkaan ovat joutuneet Kelan ratkaisu- ja palveluasiantuntijat, joiden mukaan perustoimeentulotuen käsittelyä voidaan parantaa lisäämällä henkilökuntaa ja koulutusta. Avovastauksissa Kelan toimihenkilöt ja kuntien sosiaalityöntekijät ovat samaa mieltä siitä, että Kelassa olisi syytä vahvistaa sosiaalityön osaamista.

"Havaitut ongelmat johtuvat osittain Kelan ja kuntien välisen yhteistyön haasteista. Kelan toimihenkilöistä kolmannes on tyytymätön kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön toimeentulotukiasioissa. Heistä vain 28 prosenttia on tyytyväinen yhteistyöhön. Tulokset ovat lähes samat tietojärjestelmäyhteistyöstä puhuttaessa", tutkija Näätänen kertoo.

Kyselyn avovastausten mukaan Kelan ja kuntien yhteistyötä vaikeuttaa se, etteivät organisaatioiden tietojärjestelmät keskustele keskenään. Vastaajien mukaan tämä johtaa siihen, että asiakas joutuu toimittamaan samat kuitit sekä Kelaan että sosiaalitoimeen. Lisäksi Kelan työntekijät eivät pääse tarkastelemaan hakijan tietoja kunnan asiakastietojärjestelmästä. Kelan ja kuntien yhteistyötä täydentävässä ja ehkäisevässä toimeentulotuessa vaikeuttaa se, että asiakkaan lupa tarvitaan aina, kun tieto siirtyy organisaatiolta toiseen.

”Tietojärjestelmien tulee olla yhteensopivat ja tiedonkulun on toimittava Kelan ja kuntien sosiaalitoimen välillä. Heikoimmassa asemassa olevia ei voi jättää kahden luukun pyöröoveen kaksine kuitteineen”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas vaatii.

”Jos muu ei auta, on lakiin lisättävä poikkeuspykälä, joka sallii tiedon liikkumisen eri viranomaisten välillä asiakkaan parhaaksi. Tietosuoja on tarkoitettu suojaamaan ihmisten oikeuksia, ei haittaamaan heidän elämäänsä”, pääsihteeri Kiukas lisää.

Vuoden 2017 Sosiaalibarometrin Kela-siirtoa koskeva osuus on tehty yhteistyössä Kelan kanssa.

Lisätietoja

pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi
tutkija Ari-Matti Näätänen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 505 5974, ari-matti.naatanen@soste.fi
johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, Kela, p. 020 634 1216, kari-pekka.maki-lohiluoma@kela.fi

Tiedotteen liitteet

Perustiedot vuoden 2017 Sosiaalibarometrista

Sosiaalibarometrin Kela-siirtoa koskeviin kysymyksiin vastasi 95 Kelan johtajaa (49 %), 321 Kelan toimihenkilöä (ratkaisu- ja palveluasiantuntijoita) (57 %), 370 kuntien sosiaalityöntekijää ja 145 kuntien sosiaali- ja terveysjohtajaa (49 %). Kyselyn vastausaika oli 1.1.–28.2.2017, paitsi Kelan toimihenkilöiden kyselyaika 1.-17.3. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä.

Vuoden 2017 Sosiaalibarometri julkaistaan kokonaisuudessaan 12.6. Vastaajat ovat vastanneet kysymyksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksesta, toimeentulotuen Kela-siirrosta, sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista, eriarvoisuudesta, tulonsiirtojärjestelmän kehittämisestä ja työllisyyspolitiikasta. Tulokset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta julkaistiin 28.3. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä.
Sosiaalibarometri on tehty vuosittain vuodesta 1991.

Lue lisää Sosiaalibarometrista

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: