fi | sv | eng

Sosiaalibarometrin erityiskatsaus 2016: Sote-uudistus onnistuu johtamisella, integraatiolla ja selkeydellä

20.04.2016, 09:00

SOSTEn Sosiaalibarometriin vastanneiden sosiaali- ja terveysjohtajien usko sote-uudistuksen onnistumiseen on vahvistunut vuoden aikana. Sote-johtajien näkemyksiä sote-uudistuksesta kysyttiin tammi-helmikuun 2016 aikana ennen hallituksen tuoreimpia linjauksia. Sote-johtajat uskovat uudistuksen onnistuvan parhaiten terveydenhuollossa.

Tärkeimpänä edellytyksenä onnistumiselle nostettiin hyvä johtaminen. Onnistumisen kannalta tärkeinä nähtiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja selkeä hallintomalli. Vastaajat mainitsivat tärkeänä myös monikanavarahoituksen purkamisen.

Vastaajien näkemyksen mukaan sote-uudistuksen onnistuminen ja kustannusten hillitseminen edellyttää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista kunnissa. Vastaajat kuitenkin pelkäävät sen näivettyvän, koska kuntiin ei jää riittävästi työntekijöitä tähän työhön.

Sosiaali- ja terveysjohtajat pitävät sote-uudistuksen toteutusta liian nopeana. Toisaalta uudistuksen pitkittyminen voi viivästyttää palvelujen kehittämistä. Vastaajat esittävät toiveen poliittisille päättäjille: viekää uudistusta johdonmukaisesti eteenpäin. Helsinki-Uuttamaata pidettiin kuitenkin liian suurena sote-alueena.

Onnistuuko terveyserojen kaventaminen?

Sosiaalibarometrin vastauksissa näkyy se, että eri puolilla maata on erilaiset edellytykset tarjota palveluita. Vastaajat ovat huolissaan siitä, tunnistetaanko kuntalaisten palvelutarpeet maakunnissa ja säilyvätkö asukkaiden osallistumismahdollisuudet. Lähipalveluiden puolesta pelätään. Epäilyksiä on myös siitä, kaventaako uudistus sosioekonomisia terveyseroja.

Kyselyn ajankohtana sosiaali- ja terveysjohtajat eivät pitäneet asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä ratkaisevana tekijänä uudistuksen onnistumisen kannalta. Vastaajien mukaan valinnanvapaus voi parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta etenkin tiheään asutuilla alueilla. Huolta aiheutti se, miten valinnanvapaus vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perustason ja erityistason palveluiden integraatioon.

Samaan aikaan nähdään, että eri asiakasryhmien kyky valita palveluita vaihtelee. Valinta on vaikeinta muun muassa muistisairaille ja kehitysvammaisille, joiden omaiset eivät aktiivisesti seuraa palvelujen saamista. Erityistä huolta sosiaali- ja terveysjohtajat kantoivat siitä, pystytäänkö pitkäaikaissairaille ja monipalveluasiakkaille varmistamaan ehjät, toimivat hoitoketjut.

Sote-johtajien arvioita sote-uudistuksen uhkista

Sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin, mitä uhkia he näkevät sote-uudistuksessa. Tässä muutamia avovastauksia:

”Sosiaalihuollon palveluiden ammattitaitoinen arviointi jäänee lääketieteen alaisuuteen. Perusteettomat palvelutilaukset kasvavat, kustannukset kasvavat.”

”Työmäärä uudistuksessa on todella suuri ja sillä saatavat hyödyt minimaalisia. Uudistus on aivan liian suuri ja monimutkainen hallintohimmeli. Olisi pitänyt keskittyä vain hoidon sisältöön.”

”Lähipalvelujen katoaminen maakuntakeskukseen. Todellinen sote-integraatio jää toteutumatta. Sosiaalityön palvelut jäävät vähemmälle. Byrokratia lisääntyy. Kustannukset nousevat.”

”Jos Uudenmaan maakuntaa ei jaeta pienempiin sote-alueyksiköihin, se vääristää tilannetta suhteessa muuhun Suomeen.”

SOSTEn Sosiaalibarometri-kyselytutkimukseen vastasi 109 kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- terveysjohtajaa. Vastaajat edustavat 53 prosenttia kunnista.

Lisätietoja

tutkimuksesta vastaava johtaja Panu Laturi, SOSTE
p. 050 520 8337, panu.laturi@soste.fi

Sosiaalibarometri on nopealla aikataululla valmistuva kyselytutkimukseen perustuva selvitys, joka on tehty vuosittain 1991 lukien. Vuonna 2016 tehtiin barometrin erityiskatsaus, jossa keskitytään muun muassa toimeentulokysymyksiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.

Anne Eronen – Timo Lehtinen - Pia Londén – Anne Perälahti: Sosiaalibarometri 2016. Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta.

Lue lisää