fi | sv | eng

SOSTE: Valinnanvapausesityksen asiakasseteli valmisteltava uudelleen

01.12.2017, 13:00

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys katsoo, että hallituksen valinnanvapausesitystä ei tällaisenaan voi hyväksyä, vaan erityisesti asiakassetelipykälät on valmisteltava uudelleen. SOSTEn mielestä uusi valinnanvapausesitys on osin edellistä esitystä parempi, mutta osin heikompi.

SOSTEn mukaan maakunnille tulisi antaa valtuudet päättää valinnanvapauden edistämisestä alueellaan mahdollisimman joustavasti. Maakunnan päätösvalta on säilytettävä niiden omien erityispiirteidensä huomioimisessa.

Hyvää valinnanvapauden lakiesityksessä on se, että monien asiantuntijoiden kritisoima pakkoyhtiöittäminen on vedetty pois perustuslakivaliokunnan lausunnon takia. Lisäksi valinnanvapauden välineitä on hieman yksinkertaistettu eli esitys on mennyt oikeaan suuntaan.

Huonoa esityksessä on se, että sote-keskukset on typistetty terveyskeskuksiksi ja se, että suomalainen, verovaroin tuotettu terveydenhuolto on haluttu laajasti avata yksityisille markkinoille.

Asiakassetelit voivat vaarantaa erikoissairaanhoidon toimivuuden

Valinnanvapausesityksen mukaan asiakasseteleitä on tarkoitus ottaa käyttöön laajasti ja maakuntia velvoittavasti.

”Erityisesti tämä kohta lakiesityksessä on ongelmallinen. Lainsäädännöllä ei pidä rajoittaa maakunnan itsemääräämisoikeutta esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestämisessä. Sairaaloiden päivystysvalmius tai kiireellisen hoidon saatavuus ei saa vaarantua sen perusteella, että julkista toimintaa halutaan avata yksityisille markkinoille”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas korostaa.

SOSTEn mielestä asiakasseteleiden ala ja käyttöönotto – lakiesityksen pykälä 24 – onkin valmisteltava uudelleen. Sosiaalihuollossa asiakasseteliä tulisi käyttää vain sellaisiin palveluihin, joista on jo olemassa varsin vakiintuneet toimintamallit.

Asiakasseteleiden tavoite ihmisten itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden lisäämisestä on periaatteessa kannatettavaa, mutta käytännössä monet ihmiset eivät selviä valinnoistaan ilman asiantuntevaa ohjausta ja tukea. Liikelaitokselle lakiesityksessä määrätyt lukuisat asiakassetelit tekevät järjestelmästä vaikeasti hahmotettavan ja monimutkaisen.

Sote-integraation turvaaminen jää ohueksi

Nykyistä parempi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio oli yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Integraation toteutuminen jää ohueksi sote-keskusten typistyessä terveyskeskuksiksi. Keskukset toimivat paljon palveluita tarvitseville ihmisille lähinnä läpikulkupaikkoina maakunnan liikelaitoksen palvelujen pariin.

”Tulee pyrkiä siihen, että kaikissa sote-keskuksissa on riittävä sosiaalialan ammatillinen panos. Liikelaitoksen sosiaalityöntekijöiden on oltava kokoaikaisia ja jatkuvasti läsnä sote-keskuksissa. Näin yhteen sovitettava työ on elimellinen osa sote-keskuksen rakennetta ja yhteisiä työkäytäntöjä. Samalla sosiaalityöntekijät pääsevät kehittämään sote-keskuksen sosiaalityön sisältöjä. Tällä hetkellä maakunnan kiertävän ryhmän resurssit ovat vielä auki”, SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen muistuttaa.

Uudessa valinnanvapausmallissa integraation keinoiksi esitetään yhtenäisiä tietojärjestelmiä, asiakassuunnitelmia ja maakunnan sosiaalityöntekijöiden jalkauttamista sote-keskuksiin. Nämä ovat periaatteessa hyviä keinoja, mutta eivät vielä sinänsä takaa aitoa palveluintegraatiota. Esimerkiksi asiakassuunnitelmien juridinen ja hallinnollinen asema on epäselvä. Asiakassuunnitelmia on vaikea pitää ajan tasalla asiakkaan ja potilaan tilanteen muuttuessa. Asiakassuunnitelmien sitovuus on varmistettava.

Valinnat edellyttävät palveluohjausta ja neuvontaa

Vaikka valinnanvapaus sinällään lisää ihmisten itsemääräämisoikeutta, valintojen tekeminen vaatii osaamista ja kykyä hahmottaa palvelukokonaisuuksia. Iäkkäiden ja muiden paljon palveluita tarvitsevien ihmisten kannalta tämä lisää heidän riippuvuuttaan läheisistä palveluiden hankinnassa.

Valintojen tekemiseksi on aina oltava saatavilla asiantuntevaa palveluohjausta ja neuvontaa. Paljon palveluita käyttäville asiakkaille on nimettävä vastuutyöntekijä, joka huolehtii heidän hoito- ja hoivaketjujensa sujuvuudesta. Palveluohjaus on myös iso kustannuskysymys.

”Ohjaukseen ja neuvontaan tarvitaan riittävästi palkattua henkilöstöä, sillä muuten neuvonta ja ohjaus vievät aikaa ja työpanosta muulta henkilöstöltä ja heidän varsinaisilta työtehtäviltään”, SOSTEn erityisasiantuntija Ulla Kiuru toteaa.

Laadukkaan ohjauksen ja neuvonnan merkitys korostuu erityisesti henkilökohtaisen budjetin kohdalla. Henkilökohtaiseen budjetointiin on maakunnissa varattava riittävästi osaavia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.

Järjestöjen vertaistuki ja kansalaistoiminta sote-keskuksiin

SOSTE esittää, että sote-keskuksilla olisi velvoite tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa, joilla on vahva rooli ihmisten arjen asiantuntijoina. Järjestöjen toiminta sote-keskuksissa voi olla esimerkiksi vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa, järjestötietoa sekä kiireetöntä kohtaamista ja kuulemista. Tämä on toimintaa, mihin sote-keskuksen henkilökunnalla ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia. Vertaistuki ja kansalaistoiminta sote-keskuksissa on vahva lisä suoran valinnan palvelujen rinnalle.

Erityisesti asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti sekä liikelaitoksen ostopalvelut tarjoavat sote-järjestöille mahdollisuuksia toimia palveluntuottajina. Asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin käyttö voivat vähentää hankintamenettelyjen tarvetta, mikä puolestaan hyödyntää pieniä ja keskisuuria yrityksiä, myös järjestöjä.

Lisäksi sote-keskuksen ohjaus- ja neuvontapalveluita pitää pystyä hankkimaan alihankintoina tai ostopalveluina, jotta myös järjestöjen erityisosaaminen tällä osa-alueella voi tulla hyötykäyttöön tulevassa valinnanvapausjärjestelmässä.

Sote-keskuksen palveluvalikoima ja toimintaan vaadittavat resurssit rajaavat pitkälti tuottajien ulkopuolelle pienet ja keskisuuret toimijat – myös sosiaali- ja terveysjärjestöt – mikäli ne eivät muodosta keskenään konsortioita, yhteenliittymiä.

Lisätietoja

Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 592 4287, vertti.kiukas(at)soste.fi

Jukka Tahvanainen, hallituksen puheenjohtaja, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 900 4875, jukka.tahvanainen(at)nkl.fi

Ulla Kiuru, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, p. 040 744 0888, ulla.kiuru(at)soste.fi

Lue lisää

SOSTEn lausunto valinnanvapausesityksestä (pdf)

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: