fi | sv | eng

Järjestöillä on tärkeä rooli mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisessa

10.10.2016, 09:48

Niin mielenterveys- kuin päihdepotilaiden, toipuminen on yksilöllinen moniulotteinen polku, jota ei voi todentaa selkeästi etenevänä prosessina. Jokaisen sairauskertomuksen sisällä on ainutkertaista tarinaansa elävä ihminen, jolla on terveyteen, asumiseen, toimeentuloon, sosiaalisiin suhteisiin, vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyviä tarpeita. Tarpeita, joissa meistä jokainen tarvitsee jatkuvasti toisia ihmisiä perheenjäseninä, ystävinä, palveluntarjoajina ja viranomaisina. Koska tarpeet ovat erilaisia, tarvitaan laajin mahdollinen kirjo eritasoisia palveluita.

Kolmas sektori ottaa kopin liki jokaisesta apua tarvitsevasta

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on vahva luottamus siihen, että tarvitessamme ammattilaisten apua käytössä on kunnallisia lähes maksuttomia terveys- ja sosiaalipalveluita sekä verovaroin ja osin työnantajien kustantamia yksityisiä terveys- ja sairaanhoitopalveluita. Järjestöjen ja yhteisöjenkään luvatussa maassa emme aina huomaa, miten merkittävä osa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluista on osoitettu järjestöjen ja yhteisöjen tehtäväksi. Olemme siis marginalisoineet ajatuksissamme marginaaliin jäävän merkittävän ihmisryhmän palvelut kolmannen sektorin tehtäväksi. Täältä erikoissairaanhoidon suunnastakin on olennaista tunnustaa, että yksilön toipumisen kannalta merkityksellinen toimintakykyä tukeva päiväohjelma, työtoiminta, kriisissä saatu vertaistuki tai päihteiden käyttäjän kuivilla pysyminen, sekä itsetunnon kannalta merkitykselliset yhteenkuulumisen kokemukset, ovat monesti riippuvaista kolmannen sektorin tuottamista palveluista. Nämä palvelut meidän tulee tuntea, jotta osaamme parhaalla tavalla hoitaa erikoissairaanhoidonkin potilaan!

Väestörikkailla alueilla kolmannen sektorin toiminta on monimuotoisinta

Juuri julkaistussa tutkimuksessa (How size matters: exploring the association between quality of mental health services and catchment area size) selvitimme, miten julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden palveluiden monimuotoisuus – käytettävissä olevat erilaiset palvelut – lisääntyvät, kun alueen väestömäärä kasvaa. Neljä eteläistä sairaanhoitopiiriä kattavassa tutkimuksessa selvisi, että kaikkien eniten lisääntyivät erilaiset kolmannen sektorin palvelut. Kaikkineen kolmannen sektorin toimijat tuottivat enemmän erilaisia palveluita kuin julkiset toimijat eli kunnat ja kuntayhtymät. Vaikka julkisen sektorin palveluksessa on huomattavasti enemmän henkilöstöä, oli kolmannen sektorin toimintayksiköiden määrä yhtä suuri. Joillakin alueilla kolmannen sektorin yksiköiden määrä oli jopa kunnallista tarjontaa suurempi. Iso osa mielenterveys- ja päihdepalvelutuotannosta on siis ehkä osittain suunnittelematta luovutettu tai siirretty harkiten kolmannen sektorin tehtäväksi. Mikäli kokonaisuus on koordinoitua ja keskinäinen yhteistyö palveluohjauksen kautta kunnossa, ei tilanne ole välttämättä lainkaan ongelmallinen - päinvastoin porrasteisen palvelurakenteen kannalta ideaalinenkin.

Vähemmän byrokratiaa – nopeammin uudistumista

Kolmannen sektorin toimijat ovat innovatiivisia ja palvelut mukautuvat ajassa oleviin ilmiöihin ehkä nopeammin, kuin viimeisimpään teoreettiseen näyttöön ja ehkä joskus hitaaseen prosessien uudistamiseen perustuvat julkiset palvelut. Toki julkisetkin palvelut muuntuvat ja pyrkivät vastaamaan palvelun käyttäjien tarpeisiin räätälöidä yksilöllisiä tukirakenteita. Osin on kyse myös sovitusta työnjaosta ja kumppanuuksista kuten pääkaupunkiseudulla asumispalveluiden tuottamisesta kumppanuusyhdistyksen toimesta. Väestörikkaimmilla alueilla erityisesti sairaalahoidon vaihtoehtoina toimivia asumispalveluita on lukumääräisesti ja monimuotoisemmin käytettävissä. Huolta tulee kantaa siitä, miten yhdenvertaista palveluiden saatavuutta voidaan tukea haja-asutusalueilla. Nykyaikaisina keinoina ovat lisääntyvät sähköiset ja liikkuvat palvelut sekä matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut. Olennaista on tunnistaa koko auttajaverkon olemassaolo ja ottaa kolmannen sektorin toimijat mukaan vaikka oireiden vaikeusasteen mukaan esitettyihin hoitopolkuihin, kuten esimerkiksi mielenterveystalo.fi-sivustolla on tehty, alueen mielenterveysstrategian laadintaan sekä aluesuunnitteluun.

Lets do it together – tehdään siitä yhdessä toimiva sote

Ajankohtaisessa ja historiallisessa sote-uudistuksessa on ainutlaatuinen mahdollisuus lisätä potilaan valinnanvapautta, mikäli viisaudessamme näemme koko palveluiden kirjon ja osaamme käyttää kaikkien osaamista ja resursseja järkevästi. Kyseessä on ainutkertainen mahdollisuus koota kaikki mielenterveys- ja päihdepalveluosaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon alueilta palvelemaan yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden saatavuutta järkevällä työnjaolla – jokaisen kuntalaisen ihmisarvoisen elämän puolesta.

Taina Ala-Nikkola
HYKS Psykiatria, Johtava ylihoitaja ja vieraileva tutkija THL
taina.ala-nikkola@hus.fi
050-345 8130

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.