fi | sv | eng

Järjestön kaksi asiakasta: jäsenet ja yhteiskunta

02.03.2016, 10:18

Susanna Lohiniemi, Johdon konsultti, Hyvätaito Oy 

Uskon jokaisen valtakunnallisen kansalaisjärjestön johtajan tuskailleen paikallisen toiminnan kysymyksiä. Mikä on riittävä ja tarkoituksenmukainen tuki paikalliseen toimintaan? Mitä ja millaista sen pitäisi olla? Ketä maakunnassa pitää kuunnella? Keneen pitää olla yhteydessä, että se rekisteröidään? Paljonko paikalliseen toimintaan pitää käyttää aikaa?

Monella järjestöllä on hieman oikaisten kaksi suurta asiakasta: Jäsenistö ja yhteiskunta. Niiden tarpeet ovat osin yhtäläiset, osin hyvinkin erilaiset. Yhteiskunta-asiakkaan palveleminen edellyttää toiminnanjohtajan läsnäoloa pääkaupunkiseudulla erilaisissa kokouksissa ja vaikuttamisen paikoissa. Jäsenistöasiakkaan palveleminen edellyttää maakunnassa olemista. Asiakas on siellä ja odottaa että pääkonttorilta tullaan käymään ja puhumaan juuri minulle, minun asioistani ja että minä saan kertoa mikä minulle on tärkeätä ja näin ohjata järjestön toimintaa oikeiden asioiden pariin.

"...johtajan on oltava "salissa läsnä", koska muutoin hän häviää taruolentoa muistuttavaksi hahmoksi, jonka olemassaoloa jopa epäillään."

Mikä siis neuvoksi kun aika ei kuitenkaan riitä eikä vielä ole keksitty, miten voisi olla useassa paikassa samaan aikaan? Delegoidaanko maakunta järjestöpäällikölle, aluetyöntekijälle vai kenelle? Heille itselleen?

Asiaa voi lähestyä miettimällä, miksi ihmiset ovat liittyneet jäseniksi ja mikä on heidän motivaationsa olla aktiivisia paikallisessa toiminnassa. Onko moottorina vaikuttamisen tahto ja sisäinen pakko tehdä asioille jotakin? Peter Drucker sanoo kirjassaan Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen, että paras palkinto aktiiviselle vapaaehtoistoimijalle on tehtävässä onnistuminen. Siitä ihminen haluaa tulla muistetuksi. Toiminnanjohtajan olisi siis keksittävä, miten tehtävässä onnistumista voitaisiin parhaiten viestiä paikallistoimijoille. Aitoja huomionosoituksia lienevät järjestötoiminnan kyseessä ollessa uudet vaikuttamisen paikat ja lisääntynyt päätösvalta järjestön asioissa ja linjauksissa.

Entäs jos - kaikesta ammatillistumisesta huolimatta - tulevaisuuden järjestötoiminnan kärki onkin paikallistoiminnassa? Jos katseet käännetään alueille ja siellä tapahtuvaan vaikuttamiseen ja toimintaan? Jos toiminnanjohtajan tärkein tehtävä on tukea paikallista toimintaa ja mahdollistaa sen kehittyminen? Miksi juuri toiminnanjohtaja?

Toiminnanjohtaja on lipunkantaja. Toiminnanjohtaja viestii muun lisäksi omalla ajankäytöllään. Tuotantotalouden yksi kulmakivi on, että johtajan on oltava "salissa läsnä", koska muutoin hän häviää taruolentoa muistuttavaksi hahmoksi, jonka olemassaoloa jopa epäillään. "Sali" on tässä tapauksessa konesali. Toisin kuin tuotantolaitoksessa, järjestössä johtaja on siinä onnellisessa asemassa, että hän "salissa" ollessaan tapaa samaan aikaan asiakkaat ja työntekijät.

Kansalaistoiminnan uusi elpyminen käynnistyy sieltä, missä ihmiset ovat. Uusi paikallisuus saattaa olla megatrendi jo piankin. Lähiruoka, korttelikoris, pihakirppis...

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.