fi | sv | eng

Menestyvä järjestöbrändi on tunnettu, kiinnostava ja arvostettu

06.10.2014, 13:23

Maria Ekroth, Suomen Reumaliitto, Toimitusjohtaja

Järjestöjen toimintaympäristö on muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi, hektisemmäksi ja vaativammaksi. Ihmisten ajasta taistellaan, joten heidän motivointinsa on entistäkin haastavampaa. Meidän järjestöjohtajien on vastattava haasteeseen ja mietittävä, miten johdetaan tässä ajassa menestyvää ja jatkuvasti uudistuvaa järjestötoimintaa. Tarvitsemme entistä enemmän osaamista, luovuutta ja yhteistyökumppaneita.

Järjestötoiminnassa rahalliset ja fyysiset resurssit ovat tiukalla, joten suurin mahdollisuus on mukana olevissa ja mukaan saatavissa ihmisissä. Reumaliiton jäsenistöön kuuluu 159 yhdistystä ympäri Suomen ja niissä on 42 000 jäsentä. Näissä vapaaehtoisissa ihmisissä on valtava potentiaali, kun se saadaan kansalaistoiminnan käyttöön. Se vaatii johtamisosaamista sekä tunnetun, arvostetun ja kiinnostavan brändin sekä toiminnan.

Järjestöjen on rakennettava ja johdettava tietoisesti brändiään. Toiminnan kiinnostavuus on kansalaistoiminnassa kaiken a ja o. Liittymisen motiiveja on monia, mutta useimmille järjestöille kiinnostavuus on kuitenkin se keskeisin, joka saa ihmiset liittymään mukaan ja uhraamaan aikaansa järjestötoimintaan. Kiinnostavan sisällön rakentaminen edellyttää järjestön alkuperäisen toimintaidean sisäistämistä tai päivittämistä, jäsenten ja toimijoiden toiveiden tuntemista ja paneutumista sisällön suunnitteluun ja toteutukseen.

Jos järjestökuva on jäsenistön ja potentiaalisten kohderyhmien mielissä haalistunut, voidaan sitä lähteä tietoisesti kirkastamaan ja vahvistamaan korostamalla brändin ainutlaatuisuuteen liittyviä mielikuvia. Sitä ennen on kuitenkin lähdettävä tarkastelemaan järjestön toimintaa sisältäpäin, sillä henkilöstö ja sen toimintatavat on pohja, jonka päälle toiminta ja mielikuvat on rakennettava.

Ennen prosessin alkua on pystyttävä määrittelemään miksi muutosta tarvitaan, mihin sillä pyritään ja miten asetetut päämäärät saavutetaan. Muutossuunnitelmassa ennakoidaan myös mahdolliset karikot ja kriisipaikat, sillä muutokseen liittyy aina sekä epäonnistumisen riski että onnistumisen mahdollisuus.

Aloitetaan visiosta, toimintasuunnitelmasta ja uuden strategian määrittelystä. Kaikille ei voi tarjota kaikkea, joten on oltava selvää, mitä tarjotaan ja kenelle. Järjestökuva muodostuu kaikesta siitä, mitä yhdistys tekee, miten se viestii, miltä se näyttää ja kuulostaa sekä miten siitä puhutaan.

Muutoksessa on olennaista ajattelutavan muutos. Siksi ei riitä, että vain muutoksia johdettaisiin, vaan myös ihmisiä on johdettava muutoksissa. Järjestön henkilöstö on siis avainasemassa ja siksi se pitää pystyä sitouttamaan uudistusten taakse.

Hyvä johtaja löytää organisaatiostaan muutosagentteja, varhaisia omaksujia organisaation eri tasoilta, ja innostaa heidät nopeasti mukaan uudenlaiseen ajatteluun ja toimintaan. Omalla esimerkillään he saavat muita mukaan eikä uudistus näytä vain ylhäältä johdetulta vaan enemmänkin yhteiseltä jutulta. Brändi on koko organisaatiota ohjaava ajattelutapa – toimintaa ja viestintää yhdistävä visio.

Reumaliitossa, kuten varmasti monessa muussakin järjestössä, on toiminta ajanut brändin ohi. Toiminnan sisältö on jo tasokasta ja hyvää, mutta itse brändi on pölyttynyt, eivätkä monet ihmiset yhdistä brändiä niin hienoon ja monipuoliseen toimintaan kuin se todellisuudessa on. Näin muutos ei vaadi täyttä mullistusta vaan vision selkeyttämistä, strategian suunnittelua aiemman pohjalta, toimintatapojen tarkistusta, tehostamista ja ennen kaikkea viestinnän sekä brändin ”faceliftausta”.

Kävin ennen vision luomista hyvin tarkkaan läpi aiempien vuosien tutkimustuloksia ihmisten mielikuvista Reumaliittoa kohtaan, haastattelin lukuisia ihmisiä meille tärkeistä kohderyhmistä ja päädyin mm. johtopäätökseen, että Suomen Reumaliitto ry:n nimeen yhdistyy suuri tunnettuus ja luottamus, mutta sitä rasittaa pölyttyneisyys. Nyt Reumaliitossa on toimintasuunnitelma, strategia ja uudistuksen ensimmäiset vaiheet tehty ja olemme päässeet visuaalisen suunnittelun vaiheeseen.

Suuria riskejä on vältetty pitämällä sopivasti kiinni historiasta ja jäsenistölle tärkeistä asioista sekä perinteisestä ydintoiminnasta uudistumalla kuitenkin riittävästi. Reumaliiton nimestä päätettiin pitää kiinni. Logossa luovutaan Suomen-etuliitteestä ja ry-päätteestä, olemme siis vain Reumaliitto. Apila on ollut jäsenistöllemme aina rakas tunnus, joten se haluttiin säilyttää ja modernisoida nykyaikaan.

Uuteen toiminta-ajatukseemme kuuluu, että siirrymme lähemmäs ihmistä: perinteisestä kattojärjestöstä rinnalle kulkijaksi. Sen vuoksi liitimme logossa apilaamme myös symboliikkaa sydämestä. Vihreä väri on ollut Reumaliiton tunnusväri kautta aikojen. Se säilytetään, kirkastetaan nykyaikaan ja uuteen visuaaliseen ilmeeseen sopivaksi.

Uusi logo ja ilme valmistuvat lähiaikoina ja niin luottamusjohto kuin henkilökuntakin ovat innoissaan niistä. Se on selvästi tuonut innostusta ja uutta virtaa myös toimintaan. Uusia ajatuksia on sulateltu ja muutosvastarintaa on saatu käännettyä muutosvoimaksi. Voi, se tunne oli hieno, kun muutosvastarinta taittui ja yhtäkkiä huomasin, että kaikki ovat nyt matkalla samaan uuteen suuntaan. Toiset hitaammin - toiset nopeammin, mutta suunta on selvä ja yhteinen. Työntekijät muokkaavat oma-aloitteisesti ja systemaattisesti toimintaansa kohti uutta ja sitä prosessia jatketaan yhdessä. Pitkä tie on vielä edessä, mutta nyt näyttää siltä, että innostus ja uudet tuulet kantavat!

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.