fi | sv | eng

Uusi uljas järjestöjohto

15.02.2016, 09:00

Riitta Kittilä, erityisasiantuntija 

”Suomen kuntien johdossa on tapahtunut ja tapahtumassa sukupolven vaihdos. Viimeisten vuosien aikana moni suurten ikäluokkien kuntajohtaja on jäänyt eläkkeelle ja uuden sukupolven kuntajohtajat ovat ottaneet johtamisvastuun. Kuntajohtajien sukupolven vaihdos jatkuu yhä: Kevan eläkepoistuma-arvion mukaan vuosina 2012–2016 on jäämässä eläkkeelle 30 % kuntajohtajista. Tässä suuressa yhteiskunnallisessa siirtymässä on tärkeää saada näkyväksi nuoren sukupolven kuntajohtajien johtamistyö. Miten he näkevät roolinsa? Millainen on heidän johtamisotteensa? Mikä muuttuu, kun nuoret kantavat johtamisvastuuta? Nämä ovat kiinnostavia kysymyksiä kaikille kuntien kanssa ja kunnissa työtä tekeville.”

Näin kirjoittaa Suomen kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Uuden sukupolven kuntajohtajat -tutkimuksen esipuheessa (Haverinen, Airaksinen & Paananen 2015)

Täsmälleen samoin voisi kirjoittaa muutoksesta, joka tällä hetkellä on käynnissä sosiaali- ja terveysjärjestöissä. SOSTEkirjeessä julkaistaan viikoittain sosiaali- ja terveysjärjestöissä avoinna olevia työpaikkoja. Lähes jokaisessa kirjeessä tarjolla on myös järjestön toiminnanjohtajan tehtävä. Hakuilmoitukset alkavat saman kaavan mukaan: ” Toiminnanjohtajamme jäädessä eläkkeelle haemme…”

Mikä muuttuu, kun johto muuttuu?

Järjestöjohdon muutos on ollut käynnissä jo useita vuosia. Uusia johtajia on löytynyt julkiselta sektorilta, politiikan kentältä ja muista järjestötehtävistä, joissain tapauksissa myös yrityssektorilta. Majoisen tavoin minua kiinnostaa, mikä muuttuu, kun järjestöjohto muuttuu:

  • Miten uudet järjestöjen toiminnanjohtajat näkevät roolinsa?
  • Millainen on heidän johtamisotteensa?
  • Mikä muuttuu, kun uudet johtajat kantavat johtamisvastuuta?

Uuden sukupolven kuntajohtajia käsittelevässä tutkimuksessa havaittiin, että uudet kuntajohtajat ovat aiempaa kuntajohtajien sukupolvea ura- ja ammattitietoisempia ja tulevat tehtäväänsä hyvin erilaisista koulutustaustoista. Asuminen työskentelykunnassa ei ole heille enää itsestäänselvyys siinä missä aiempi kuntajohtajien sukupolvi yhdisti työn ja vapaa-ajan. Työn sitovuus rasittaa silti uusiakin kuntajohtajiakin. Se mikä ei ole muuttunut on vuorovaikutuksen keskeisyys kuntajohtajan työssä. Onnistuminen on edelleen kiinni siitä, että onnistuu luomaan hyvää yhteistyötä ja kumppanuuksia eri rajapinnoilla.

Järjestöjohdon uuden sukupolven taustoista ja toimintavoista ei ole valitettavasti saatavilla yhtä kattavaa kuvausta kuin uusista kuntajohtajista. SOSTE on kuitenkin on kuitenkin pyrkinyt omalta osaltaan tukemaan uusia johtajia tehtävän ja toimintaympäristön haltuun ottamisessa. Tarjolla on mentorointia ja viime vuonna käynnistettiin kokeiluna myös vapaamuotoiset uuden toiminnanjohtajan verkostoaamukahvit. Seuraavilla verkostoaamukahveille on teemana (uusien toiminnanjohtajien toivomuksesta) järjestöjen hallinto ja sen keventäminen. Ehkä se kertoo jotain tulevan muutoksen suunnasta.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Järjestöjohtajien rekrytointi

Nimi: Riitta Kittilä

Sain blogini lukijalta mielenkiintoisen vinkin järjestöjohtajien rekrytointeja koskevasta pienestä selvityksestä. Kiitos! Vuonna 2008 julkaistussa Ammattikorkeakoulutut kansalaistoiminnassa kokoomateoksessa Kaunismaa & Lind pohtivat järjestöjen ammatillistumista ja rekrytointeja. Ainakin tuolloin järjestöjohtajan tehtävään haettiin generalisteja, sillä 40% hakuilmoituksista ei ollut koulutusvaatimusta mainittu ollenkaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä koulutukseen liittyviä kvalifikaatioita vaadittiin useammin kuin muissa järjestöissä. Lisätietoa: https://www.humak.fi/.../Ammattikorkeakoulut...

15.02.2016, 13:17

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.