fi | sv | eng

Herkät tuntosarvet ja vahva intuitio arviointivälineinä

17.09.2014, 09:26

Henna Harju, arviointipäällikkö, Kuntoutussäätiö

Tarvitaanko järjestöissä systemaattista palautteen keräämistä ja hyödyntämistä vai voivatko vuosien kokemuspohja ja vahva intuitio korvata arvioinnin ja kehittämisen työkalut? Mitkä keinot ja työkalut ohjaavat teidän järjestönne toiminnan arviointia, seurantaa ja kehittämistä?

 Jääkö arviointi- ja kehittämistyö teillä puolitiehen?

Järjestön arviointiprosessin voisi jakaa karkeasti ottaen kahteen osaan; palautteen keräämiseen sekä arviointitiedon hyödyntämiseen. On tyypillistä, että ainakin keskikokoisista ja suuremmista sosiaali- ja terveysalan järjestöistä löytyy vakiintuneita palautteen keräämisen käytäntöjä. Käsitykseni mukaan palautteen hyödyntäminen on monissa järjestöissä arvioinnin kriittisin kohta, suorastaan villi kenttä.

Jos arviointitiedon hyödyntäminen ei ole systemaattista, se voi hieman kärjistäen tarkoittaa sitä, että arviointityö jää puolitiehen. Palautteiden järjestelmällinen analysointi ja läpikäynti voi olla työlästä, eikä siihen yksinkertaisesti aina löydy resursseja. Kunnollisen analysoinnin sijaan palautepinoa saatetaan selailla hätäisesti ja kerättyä palautetta hyödyntää vain joiltakin osin ennen TVS-lomakkeen tai toimintakertomuksen laatimista. Tässä on tietysti suurta vaihtelua eri toimijoiden välillä. Joissakin arviointikärpäsen puraisemissa järjestöissä arviointiprosessi hoidetaan varsin mallikkaasti tiedon keräämisestä hyödyntämiseen eli saadun palautteen avulla kehitetään toimintaa aidosti.

Arviointitiedon hyödyntämisvaiheessa vankka asiantuntemus ja intuitio ovat mainio lisä, mutta tiedon analysoinnin ei pitäisi jäädä liiaksi niiden varjoon. Pitäisi siis uskaltaa tarkastella tiedon analysointiprosessia avoimesti ja tehdä siitä mahdollisimman läpinäkyvä. Myös systemaattisessa palautteen analysoinnissa on tietysti olemassa vaara, että omat ennakkokäsitykset ja toiveet ohjaavat analyysiä. Tämäkin on hyvä tiedostaa.

Riittävätkö herkät tuntosarvet ja vahva intuitio?

Mielestäni toiminnan toteuttaja on useimmiten kohderyhmiensä ja toimintaympäristönsä paras asiantuntija. Olen nähnyt kuinka kokenut järjestötyöntekijä, joka omaa erittäin herkät tuntosarvet, pystyy aistimaan toiminnan kehittämistarpeet hämmästyttävän tarkasti ilman muodollista palautteen keräämistä. Pelkällä vahvan kokemuspohjan ja intuition yhdistelmällä on kuitenkin haastavaa esittää asioita uskottavasti johtoryhmälle, hallitukselle tai rahoittajalle, jos dokumentaatio puuttuu. Palautteen kerääminen, ja ennen kaikkea systemaattinen hyödyntäminen on siis tärkeää.

Panostamalla arviointitiedon analysointiin saa ”kättä pidempää” sekä oman toiminnan kehittämistä että rahoittajan vakuuttamista varten. Toiminnan olemassaoloa on huomattavasti helpompi perustella tai palvelua kehittää uusille urille, jos on tarkkaa tietoa vaikkapa siitä, että 73 % vertaisryhmään osallistujista ei muuttaisi ryhmän toiminnassa mitään, tai 47 % koulutukseen osallistuneista ei pystynyt hyödyntämään koulutuksen antia omassa työssään.

Onko palautteen hyödyntämiseen olemassa oikopolkua?

Palautteen hyödyntämis- ja analysointitapoja kannattaa miettiä jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee palautteen keräämistä. Kirjallisen palautteen kohdalla pitkien, paljon avokysymyksiä sisältävien lomakkeiden hyödyntäminen vaatii enemmän resursseja kuin lyhyiden, numeerisia kysymyksiä sisältävien lomakkeiden.

Sama sääntö pätee palautelomakkeen vastaajaystävällisyyteen. Mitä lyhyempi lomake on ja mitä vähäisempi on avokysymysten määrä, sitä enemmän palautteenantaja yleensä panostaa vastaustensa sisältöön. Lisäksi lyhyen lomakkeen palaute voi olla luotettavampaa, sillä vastaajan ote ei ole ehtinyt herpaantua. Lyhyellä palautelomakkeella voi siis saada jopa tarkempaa ja hyödyllisempää arviointitietoa kuin pitkällä. Siksi on tärkeää punnita tarkkaan mitkä kysymykset tuottavat kaikista tarpeellisimman tiedon. Lomakkeen pituutta kannattaakin lähteä karsimaan vastaajan taustaa liian tarkasti selvittävistä kysymyksistä, jotta tilaa jäisi enemmän toiminnan sisältöön ja sen tuloksiin pureutuville kysymyksille.

Palautteen analysointi edellyttää myös kykyä tarkastella omaa toimintaa kriittisesti, ja ottaa palautetta aidosti vastaan. Oikealla tavalla oivallettu palaute pitää järjestön ajan hermolla ja mahdollistaa laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan. Väittäisin myös, että kunnolla hyödynnetty palaute tuo runsain määrin innostusta ja mielekkyyttä arjen työhön.

Kirjoittaja on toiminut arvioinnin eri tehtävissä vajaat kahdeksan vuotta ja työskentelee tällä hetkellä RAY-rahoitteisessa ARTSI-Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalan järjestöissä -kehittämisprojektissa (2013–2016). SOSTE on mukana hankkeen kehittämisryhmässä.

Lue lisää

  • ARTSI-projektissa on kehitetty työkaluja arviointiin, palautteen keräämiseen sekä arviointitiedon hyödyntämiseen. ARTSI-projektin verkkosivut
  • Arviointitietoa; työkaluja, näkökulmia ja aineistoja. SOSTEn verkkosivut
  • Palautteen kerääjän paras ystävä on palautteen antaja. Artikkeli Kuntoutusportissa, 4.2.2014
  • Pika-apua ja tukea arviointiin antaa myös SOSTEn Arvioinnin help desk, ota yhteyttä: arviointi@soste.fi

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.