fi | sv | eng

Onnistumisia ja tähtihetkiä - järjestöt ja kunnat yhteistyössä

20.01.2015, 13:37

Erica Mäkipää, erityisasiantuntija, Aluetoiminta Etelä-Suomi

Miltä onnistuminen tuntuu? Kenestä tahansa se tuntuu hyvältä! Usein onnistumiset ovat pieniä arkisia ja huomaamattomia asioita, joskus taas näkyvämpiä. Epäonnistumisia ja hankaluuksia on helppoa jäädä suremaan ja miten helppoa onkaan puhua toisten epäonnistumisista tai toisen osapuolen aiheuttamista ongelmista. Miten katseen voisi kääntää onnistumisiin?

Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö on moninaista. Yhteistyötä pidetään tärkeänä ja sitä tehdäänkin paljon. Järjestöt kokevat kuntien suhtautumisen järjestöihin pääasiassa hyväksi ja arvostavaksi (Järjestöbarometri 2014). Niin kuin kaikessa yhteistyössä, myös kuntien ja järjestöjen yhteistyössä voi haasteita luetella pitkän listan. Tiedon puute, epäluuloisuus, toimintakulttuurien erilaisuus sekä tehtävä- ja työnjaon epäselvyys tulivat esiin myös Järjestöbarometrissa.

Yhtä tärkeää kuin ongelmien ja haasteiden pohtiminen, tai ellei jopa tärkeämpää, on onnistuneiden kokemusten ja toimintamallien ruotiminen. Miten luovia eteenpäin ympärillä olevista haasteista huolimatta? Projektityöntekijä Heidi Puumalainen Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n Tukipolkuja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi – hankkeen (2013 - 2016) Nurmijärven pilotista toteaa, että tähtihetket syntyvät pienistä arkisista oivalluksista ja löytämisistä matkalla kohti kumppanuutta. Nurmijärvellä on järjestetty kaksi järjestöväkeä laaja-alaisesti kokoavaa foorumia, joissa kasvava into ja halu yhteiseen tekemiseen on selkeästi ollut nähtävissä. ”Rohkeus ottaa yhteyttä muihin toimijoihin on kasvanut” tuli yhtenä palautteena foorumista. Myös kunnan ja järjestöjen yhteistyölle on kunnassa tahtoa ja sijaa.

"...ellei jopa tärkeämpää, on onnistuneiden kokemusten ja toimintamallien ruotiminen."

Järjestöbarometri 2014 käsittelee kuntaliitosten vaikutusta järjestöille. Kuntaliitos on iso muutosprosessi ja sen vaikutukset heijastuvat myös järjestöihin. Monilla yhdistyksillä se on vaikuttanut mahdollisuuteen saada toiminta-avustusta tai pienentänyt sen määrää. Toisaalta toisilla toiminnan arvostus ja määrä on lisääntynyt. Noin neljäsosalla yhdistyksistä kuntayhteistyö on vähentynyt ja 16 prosentilla lisääntynyt liitoksen myötä.

Kuntaliitoksilla on siis ollut järjestöille myös joitain hyviä vaikutuksia tai sivuvaikutuksia. Mitä nämä ovat? Miten muutoksesta selviytyneet tai voimaantuneet järjestöt ovat sen tehneet? Mikä on onnistumisen etiologia?

Kuntien ja järjestöjen suhde voi yksinkertaistaen perustua hierarkkiseen, markkinalähtöiseen tai verkostosuhteeseen. Verkostosuhteessa järjestöillä on tasavertaista yhteistyötä kunnan kanssa. Kumppanuus voi olla operatiivista, taktista tai strategista. Strategisessa kumppanuudessa on usein kyse kehittämiskumppanuudesta. Tällöin usein jokin toimintaohjelma, strateginen asiakirja tai hanke sitoo toimijat yhteen. Onnistumiset ovat erilaisia näissä toimintamuotojen ja kumppanuuksien eri tavoissa.

Kumppanuus ja verkostot rakentuvat ajan kanssa tutustumisen ja positiivisten kokemusten myötä todetaan Kaakkois-Suomen monitoimijaista yhteistyötä rakentaneen hankkeen tuotoksena syntyneessä Kumppanuuskäsikirjassa. Kumppanuuden rakentamisessa on erilaisia vaiheita. Näitä ovat tunnusteluvaihe, vakiinnuttamisen vaihe, toiminta- ja toimeenpanovaihe sekä päättämis- ja uusiutumisvaihe. Tunnusteluvaiheessa käytetään aikaa tutustumiseen, luottamuksen rakentamiseen, yhteisten näkemysten ja tavoitteiden löytymiseen sekä sitoutumiseen. Kumppanuuden tunnusteluvaihetta pidetään kaikkein tärkeimpänä. Onnistumiset tässä alkuvaiheessa ovat siis tärkeitä!

Näitä pohditaan monenlaisissa alueellisen ja paikallisen tason verkostoissa ja kokoontumisissa. Onnistuneen tapaamisen ja asioiden käsittelyn voi aistia ympärillään ja se antaa voimaa työhön. Kaikki me haluamme onnistua! Aina ei jaksa, eikä pidäkään olla, innostunut ja onnistumisen aallonharjalla, mutta näitä innostumisen ja yhteisellä asialla olemisen piikkejä tarvitaan säännöllisin väliajoin. Ne ovat rasteja suunnistusreitillä.

Lähteet

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Asukastalojen toiminta järjestöille?

Nimi:

Mitkä järjestöt voisivat hoitaa Helsingin asukastaloja kuten nyt omat työntekijät toimivat? Onko mahdollisuus saada myös vapaaentoistoimintaa asukastaloihin?

20.01.2015, 18:46

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.