fi | sv | eng

Budjettiriihi: aktiivisen työvoimapolitiikan alasajo jatkuu valtion talousarviossa

02.09.2016, 13:39

Suomen talouden näkymät ovat alkaneet jossain määrin kirkastua, kun kotimaisen kulutuskysynnän veto on viime aikoina riittänyt korvaamaan ulkomaan kaupan ja investointien takkuamisen. Euroopan keskuspankin negatiivisen koron politiikkaa voidaan pitää tärkeimpänä tekijänä kulutuksen elpymisessä: korkomenojen pieneneminen on jättänyt kotitalouksille enemmän rahaa kuluttamiseen.

Myös lähitulevaisuus näyttää tältä osin hyvältä, sillä viimeiset tiedot kotitalouksien talousluottamuksen kehityksestä olivat hyviä. Jos investointien kasvu vielä kiihtyy loppuvuonna, kuten rakentamisen suhdannearviot antavat olettaa, voi BKT:n kasvu yltää jopa yli 2 prosentin. Ei olekaan yllättävää, että työttömyyden kasvu on vuoden alun aikana pysähtynyt ja kääntynyt loivaan laskuun.

Käänteestä huolimatta talouden tila jatkuu yhä hauraana

SOSTE ja välityömarkkinatoimijat ovat jo pitkään varoitelleet pitkäaikaistyöttömyyden räjähtämisestä. Tältä osin viimeaikaiset valonpilkahdukset ovat olleet vähäisiä sillä pitkäaikaistyöttömyys jatkaa yhä nopeaa kasvuaan. Vielä vaikeammaksi tilanteen tekee se, että viime vuosina pitkäaikaistyöttömyyteen ja osatyökykyisten työllistymiseen parhaiten purevat palvelut ja tuet ovat jääneet leikkausjyrän alle. Erityisesti palkkatukeen kohdistuneet leikkaukset ovat tehneet pitkäaikaistyöttömyyden purkamisesta erittäin haasteellista.

Odotukset olivatkin korkealla, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo julisti ennen budjettineuvottelujen alkamista työllisyyden parantamisen olevan hallituksen ykköstavoite. Olisiko hallitus sittenkin lopettamassa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kohdistuneet leikkaukset ja takaamassa palkkatuen ja muiden työllistämismäärärahojen riittävyyden?

Hallitus on todella päättänyt lopettaa työvoimapolitiikan siinä muodossa, mihin se 1990-luvun laman jälkeen on rakentunut.

Todellisuus iski kuitenkin vasten kasvoja, kun valtiovarainministeriön esitys vuoden 2017 talousarviosta julkaistiin. Vaikka ensi vuonna osa työttömyyskorvauksista voidaan käyttää palkkatukeen, siihen TEM:n hallinnonalalla varattu määräraha puolittuu. Sekä kuntien, järjestöjen että yritysten työllistäminen palkkatuella ei tule merkittävästi kasvamaan ja järjestöjen työllistäminen vähenee radikaalisti. 

Hallitus tullee tarjoamaan vanhan järjestelmän tilalle yksittäisiä työllisyyskokeiluja, joiden lähtökohtana on työvoimapolitiikan kustannusten alentaminen. Valitettavasti tämä tarkoittaa yleensä palveluiden ja tuen laajuuden rajaamista sekä pahimmassa tapauksessa palveluiden vaikuttavuuden heikentymistä. Työttömiä ja osatyökykyisiä tukevan työvoimapolitiikan sijaan hallitus on laittamassa paukkunsa työmarkkinoiden rakenteellisiin uudistuksiin, joista se alkaa neuvotella järjestöjen kanssa välittömästi.

Kun finanssipolitiikalla ei haluta juuri tukea työllisyyttä ja rakenteellisten uudistusten vaikutukset ovat yleensä melko pieniä ja toteutuvat vasta pitkällä tähtäimellä, on nyt vaarana, että työministeri Lindströmin mukaan nimetty ja budjettiriihessä siunattu pitkäaikaistyöttömien eläkearmahduslaki joudutaan toistamaan vielä useaan kertaan. Tätä ei voida pitää järkevänä työllisyyspolitiikkana pidemmällä tähtäimellä, vaikka juuri nyt Lex Lindström on monelle pitkäaikaistyöttömälle juuri oikea ratkaisu.

SOSTE on vaatinut viime vuosina useaan otteeseen aikalisää työvoimapolitiikan alasajoon ja parhaat käytännöt hyödyntävän ja riittävästi resursoidun järjestelmän luomista. Tällaista peräänkuulutti myös työllisyyspalveluiden tulevaisuutta selvittänyt Maria Kaisa Aula. Vain tällä tavalla osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä voidaan huolehtia pidemmän päälle kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Tämä vaatimus on syytä toistaa tänäkin syksynä, kun eduskunta käy käsittelemään ensi vuoden talousarviota.

SOSTEn esitys talousarvioon

SOSTE esittää talousarvioon palkkatukimäärärahojen lisäämistä 100 miljoonalla eurolla ja yhdistysten sekä säätiöiden palkkatukityön nostamista 10 000 henkilötyövuoteen. SOSTE esittää myös työllisyyspoliittisten avustusten määrärahojen nostamista vähintään vuoden 2015 tasolle 26 miljoonaan euroon.

Jussi Ahokas
pääekonomisti

Lue lisää

2.9.2016: SOSTE budjettiriihen tuloksesta: Pienet paikkaukset eivät korjaa isoja ongelmia

22.3.2016: Ajetaanko järjestöjen työllistämistoiminta alas?

8.2.2016: Työllisyyspalveluiden puute nakertaa välityömarkkinoita ja talouskasvua

16.11.2015: Palkkatukirahojen puute vie työllistymismahdollisuuksia ja vaikeuttaa yhdistysten toimintaa

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.