fi | sv | eng

Hyvinvointitalous ja parempi uusi vuosi

18.12.2014, 12:47

Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous -tiimin päällikkö

Vuosi 2014 on tulossa päätökseensä. Viimeisiä kuukausiaan istuva eduskunta päättää vuotensa äänestämällä ensi vuoden budjetista. Budjettiäänestyksiä varjostavat viime viikkojen aikana selvästi huonommaksi muuttuneet talousnäkymät.

Viimeisimmissä talousennusteissa ensi vuodelle on povattu nollakasvua. Esimerkiksi Nordean ennusteessa Suomen BKT:n odotetaan jopa supistuvan 0,3 prosenttia. Kun tänäkin vuonna ollaan jäämässä miinukselle, ensi vuosi olisi jo neljäs taantumavuosi putkeen. Talousennustajien mukaan myös työttömyys jatkaa todennäköisesti kasvuaan vuonna 2015.

Ikävintä viime viikkoina julkaistuissa ennusteissa on se, että ne saattavat vieläkin osoittautua ylioptimistisiksi. Näinhän kävi myös vuoden takaisille ennusteille kuluneen vuoden talouskehityksestä. Tällä hetkellä kaikkiin bruttokansantuotteen osatekijöihin kohdistuu laskupaineita, joiden yhteisvaikutus voi pahimmassa tapauksessa johtaa ennustettua heikompaan kasvuun ja työttömyyden ennustettua suurempaan lisääntymiseen.

Kansainvälisen talouden ongelmat

Esimerkiksi viennin kasvunäkymät ovat marras- ja joulukuussa heikentyneet oleellisesti, kun kehittyvien talouksien vaikeudet ovat entisestään syventyneet. Suomen talouden kasvun kannalta tärkeä kysymys on se, kuinka syvälle Venäjän talous ensi vuonna sukeltaa. Ruplan jatkuva heikentyminen ja kiristyvä raha- ja finanssipolitiikka itänaapurissa voivat tuottaa odottamattoman suuren negatiivisen vaikutuksen myös Suomen talouteen.

"...maailmantaloudesta puuttuu kysyntäveturi."
Kehittyvien talouksien hiipuessa ja Yhdysvaltojen luopuessa vähitellen elvytyspolitiikasta on selvää, että tällä hetkellä maailmantaloudesta puuttuu kysyntäveturi. Siis sellainen talousalue, jossa nopea kulutuksen ja investointien kasvu vahvistaisi selvästi myös muiden talouksien kasvua. 

Yksi tällainen talousalue voisi olla euroalue, joka on kuitenkin Saksan johdolla kieltäytynyt kunniasta. Sen sijaan, että euroalueella nojattaisiin vahvaan investointi- ja palkkavetoiseen kasvuun, täällä on valittu kustannuskilpailukyvyn, julkisen talouden leikkausten ja rakenteellisten uudistusten tie. Tämän strategian toimiminen edellyttäisi, että kysyntää syntyisi jossain muualla maailmantaloudessa.

Riutuvan eurotalouden päälle on viime viikkoina kasaantunut lisää harmaita pilviä, kun poliittinen tilanne Kreikassa on jälleen kiristynyt. On täysin mahdollista, että eurovaltioiden rahoituskriisi ottaa jälleen kierroksia ensi vuoden alussa, jos Kreikka ajautuu ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin. Rahoitusmarkkinoiden reagoinnin myötä muidenkin eteläisen Euroopan eurovaltioiden rahoitusongelmat saattaisivat kärjistyä. Tällöin EKP:n kyky ja halu pelastaa pulassa olevat eurovaltiot mitattaisiin uudestaan. Kävi pelastusoperaatiossa kuinka tahansa, myös Suomen talous kärsisi aluksi kriisin kiihtymisestä.

Ei apua kotimarkkinoilta

Myöskään kotimaiseen talouteen ei ole odotettavissa paljon hyvää vuonna 2015. Eduskunnan budjettiäänestysten lopputuloksena on kiristävä talousarvio: hallituksen tavoitteena olleet kahden miljardin menosopeutukset ja miljardin verosopeutukset eivät ole juurikaan supistumassa eduskunnan käsittelyssä. Kun valtion talousarvion rinnalla huomioidaan ensi vuonna toteutettavat kuntatalouden kiristykset, on jo tässä vaiheessa koko lailla selvää, että ensi vuonna julkinen talous tulee jarruttamaan talouskasvua.

Kun ulkomaansektorilta ja julkiselta sektorilta yrityksille ja kotitalouksille tulevat tulovirrat pienenevät, myös niiden käyttäytyminen muuttuu – kasvun ja työllisyyden kannalta haitallisesti. Esimerkiksi kiristyvä verotus iskee kotimaiseen yksityiseen kulutukseen leikkaamalla ostovoimaa ja kannustaen kotitalouksia säästämään enemmän. Ulkomaisen ja kotimaisen kysynnän väheneminen puolestaan heijastuu yritysten myynteihin ja siten niiden investointihalukkuuteen.
"Esimerkiksi kiristyvä verotus iskee kotimaiseen yksityiseen kulutukseen leikkaamalla ostovoimaa ja kannustaen kotitalouksia säästämään enemmän."

Mitä voimakkaampi yksityisen sektorin reaktio on, sitä syvemmälle taantumaan talous sukeltaa.

Hyvinvointitalouden hyvinvointitavoitteiden näkökulmasta lähitulevaisuuden kehityskuva on heikko. Julkisen talouden leikkaukset tulevat näkymään ensi vuonna voimakkaasti sosiaali- ja terveyssektorilla, minkä jokainen budjettikirjaa lukenut ymmärtää. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt painivat rahoitusongelmien ja resurssien riittämättömyyden kanssa. Vaikka tarpeita ja kysyntää järjestöjen tekemälle työlle on kasvavissa määrin, moni tehtävää jää tekemättä rahan puutteen vuoksi.

Hyvinvointitalousajattelua tarvitaan enemmän kuin koskaan

Elinkeinoelämän keskusliitto on lähtenyt ensi vuoden eduskuntavaalityöhön hyvinvointipalveluiden karsimislistan ja veronalennusvaatimusten kanssa. EK:n mielestä julkisia palvelumenoja ja samalla julkista toimintaa tulee karsia kolmella miljardilla eurolla. Samalla tuloveroa tulisi keventää neljällä miljardilla. Käytännössä EK siis esittää ”kunto-ohjelmassaan” pientä elvytystä ja julkisten palveluiden supistamista.

On hyvä ymmärtää, että samanlainen yksityistä taloutta tukeva finanssipoliittinen elvytysvaikutus saataisiin alentamalla veroja miljardilla ja pitämällä julkiset palvelumenot ennallaan. Tällaiset toimenpiteet kasvattaisivat nimittäin kotitalouksien ostovoimaa sekä yksityiselle sektorille kertyvää nettovarallisuutta yhtä paljon kuin EK:n esittämät veronalennukset ja menoleikkaukset. EK:n tavoitteena on siis avoimesti hyvinvointipalveluiden karsiminen.

SOSTEn hyvinvointitalousajattelusta nousevat lääkkeet nykyisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ovat varsin erilaisia. Erityisesti silloin, kun yksityinen talous on vaikeuksissa, julkista taloutta tarvitaan lisäämään kysyntää ja julkista sektoria sekä järjestöjä tarvitaan pitämään väestön hyvinvoinnista huolta. Nyt jos koskaan on ymmärrettävä, että panostukset sosiaali- ja terveyspalveluihin – esimerkiksi EK:n karsimislistalla olevaan kuntouttavaan työtoimintaan – maksavat itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä.

Kun ihmiset voivat hyvin ja ovat toimintakykyisiä, he ovat myös yksityisen sektorin käytettävissä silloin, kun talousluottamus jälleen lähtee nousuun ja kysyntäolosuhteet normalisoituvat. Jos olemme oikeasti huolissamme työn tarjonnan riittävyydestä Suomen taloudessa tulevina vuosikymmeninä, on meidän ehdottomasti panostettava lisää ihmisten toimintakykyä ylläpitäviin ja parantaviin hyvinvointipalveluihin.

Vaikka ensi vuosi näyttää tämän kirjoituksen valossa lähtökohdiltaan vähemmän hyvältä, se on jälleen yksi vuosi, jolloin voimme muuttaa yhteiskunnallisen kehityksen suuntaa. SOSTE tulee jatkamaan ensi vuonnakin hyvinvointitalouden rakentamista yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Uskomme, että vakaata ja menestyvää taloutta ei ole ilman hyvinvointia eikä hyvinvointia ilman vakaata ja menestyvää sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää taloutta.

Keskitymme ensi vuonna muun muassa hyvinvointitalouden mittaamisen kehittämiseen ja järjestöjen työn vaikutusten näkyväksi tekemiseen. Hyvinvointitaloudellinen investointiajattelu vahvistuu, kun järjestöjen tekemän työn yhteiskunnalliset vaikutukset ja niiden tuottama lisäarvo voidaan osoittaa. Lisäksi kirkastamme hyvinvointitalous -käsitettä ja sen käytännöllistä sekä teoreettista perustaa. Uskomme, että käsitteen avulla yhteiskunnalliseen keskusteluun nousee sellaisia ajatuksia, joiden puuttuminen sieltä on osaltaan jarruttanut yhteiskunnallista kehitystä ja vähentänyt järjestöjen tekemän työn arvostusta.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.