fi | sv | eng

Ikäpommia rakentamassa ja tulevaisuutta nakertamassa, voiko politiikalla vaikuttaa?

25.11.2016, 13:43

Hyvinvointitalous tarvitsee hyvinvoivia ihmisiä, myös tulevaisuudessa. Onko heitä riittävästi pitämään yllä hyvinvointivaltiota? Onko yhteiskuntamme uuden, syvemmän kestävyysvajeen kuilulla kun ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa ja työikäisten osuus pienenee. Väestönkasvun hiipuessa kantokyky on koetuksella.

Väki vanhenee ja uudet sukupolvet pienenee

Suomessa on viimeaikoina puhuttu huolestuneeseen sävyyn syntyvyyden nopeasta laskusta. THL:n tutkija Johanna Närhi kirjoitti blogin alentuneesta syntyvyydestä ja perhepolitiikan näköalattomuudesta. Yhtä lailla olemme huolissamme nuorisotyöttömyydestä ja lasten ja nuorten mahdollisuuksista päästä kiinni tähän suurten ikäpolvien rakentamaan hyvinvoinnin maailmaan.

Tilastot kertovat karun totuuden: väestö ikääntyy, lapsiperheiden määrä alenee, synnyttäjien keski-ikä nousee ja syntyvyys alenee. Kuviossa 1 on havainnollistettu eri ikäryhmien määrän kehitystä seuraavien 50 vuoden aikana. Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä nousee jyrkästi ja syntyvyys alenee tasaisesti tulevina vuosikymmeninä (kuvio 1). Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 60 prosentilla, 112 000 henkilöstä 177 000:ään. Tämä aiheuttaa paineita nykyjärjestelmälle, jossa jo nyt tuskaillaan palvelujen ja rahan riittävyydestä.

Kuvio 1: Väestöennuste 2015-2065 (Tilastokeskus 2015, Väestöennuste)

Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan lapsiperheiden määrä on laskenut tasaisesti jo pitkään. Vielä vuonna 1990 kotitalouksista puolet oli lapsiperheitä ja vuonna 2015 enää 39 prosenttia. Samanaikaisesti perheiden keskikoko on alentunut. Jos syntyvyys pysyy tämän hetken tasolla, rakennamme tulevaisuuteen uutta ikäpommia. 

Toiseksi faktaa on, että nuorten on vaikea päästä työmarkkinoille. Vuonna 2016 15–24-vuotiaita nuoria oli tammikuussa yhteensä 640 000. Heistä työllisiä oli 214 000 ja työttömiä 57 000. Nuorten työvoima (työlliset ja työttömät yhteensä) oli 272 000. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli tammikuussa 21,1 prosenttia, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Osin kotimaan tilanteen näköalattomuuden vuoksi moni nuori muuttaa ulkomaille opiskelujen tai töiden vuoksi. Vuonna 2015 ulkomaille muutti 20–34-vuotiaista 7 200. Ulkomaille muutto on voimistunut vuodesta 2010. Paluumuuttajien määrä on vastaavasti pysynyt samana tai jopa laskenut. Yhä suurempi osa ulkomaille muuttaneista nuorista ei siis palaa Suomeen takaisin.

Kolmanneksi syrjäytyneiden ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrä on aivan liian suuri. syrjäytymisriskissä olevien ja jo syrjäytyneiden nuorten määrän arvioidaan vaihtelevan 14 000:n ja 100 000:n välillä. Suuri vaihtelu arvioissa johtuu siitä, että syrjäytymisellä ei ole vakiintunutta määritelmää. 

Kenen harteilla tulevaisuus lepää?

Tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta tai hyvinvointivaltio on yhä vahvemmin tämän päivän lapsien ja nuorten harteilla. Miten tämän päivän yhteiskuntapolitiikka osaa ottaa tämän huomioon? Valitettavasti monet päätökset vievät kehitystä jopa päinvastaiseen suuntaan kun tavoitellaan lyhytnäköisesti julkisen sektorin säästöjä.

Jo nyt paljon huolta herättänyt huoltosuhde ei näytä muuttuvan tulevaisuudessakaan yhtään parempaan suuntaan syntyvyyden pysyessä alhaisena. Jos tässä kohden vielä pohtii ns. syrjäytettyjen ja syrjäyttämisuhan alla olevien nuorten kasvavaa joukkoa, kuvio saattaisi näyttää vielä karummalta.

Kuvio 2: Väestöllinen huoltosuhde 2016-2040 (Tilastokeskus 2015, Väestöennuste).

Lyhytnäköisyydestä kaukokatseisuuteen

Vaikka väestön ikääntymiseen ja huoltosuhteen heikkenemisen on kiinnitetty huomiota, ei politiikalla ole pyritty vaikuttamaan kehitykseen. Lyhytnäköinen leikkauspolitiikka lapsiperheiden toimeentulosta, koulutuksesta, palveluista ja universaaleista etuuksista vie kehitystä jopa päinvastaiseen suuntaan. Perhepolitiikasta on katoamassa universaalinen hyvinvointiajattelu. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa lapsimyönteisellä yhteiskunnalla, perhepolitiikalla, mutta myös muilla politiikoilla.

Lapsien hankintaan vaikuttavat monet tekijät, mutta poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa yleisiin perheitä koskeviin asioihin, esimerkiksi vaikuttamalla perheiden toimeentuloon tulonsiirroin tai verotuksen avulla, asuntopolitiikkaan kasvavien asuntokustannusten taittamiseksi, palveluihin tarjoamalla perheille kohtuuhintaisia päivähoitopalveluja ja muuta tukea kuten lapsiperheiden kotihoitoa.

Yhteiskunnassa tulisi luoda uskoa tulevaisuuteen. Osana tulevaisuuden uskoa on poliittinen ja erityisesti talouspoliittinen retoriikka. Tärkeää on vahvistaa yhteiskuntapolitiikassa viestiä, että lapsille ja nuorille halutaan suoda mahdollisuudet pärjätä ja olla osallinen yhteiskunnassa. Esimerkiksi nuorille mahdollisuudet löytää merkityksellistä ja mielekästä tekemistä jo varhain saattaa olla pieni yhteiskunnallinen panos nyt, mutta jolla suunnaton taloudellinenkin merkitys tulevaisuudessa.

Hyvinvointi-investoinnit tänään kannattelevat tulevaisuuteen

Hyvinvointitaloudessa kannustetaan tekemään hyvinvointi-investointeja. Strategiset hyvinvointi-investoinnit ovat visioon pohjautuvia. Tässä kohden tarvitsemme strategista hyvinvointi-investointia lapsi- ja perhemyönteisyyteen.  Tietoista ja määrätietoista pyrkimystä luoda yhteiskuntaa, jossa lapsilla on hyvä ja turvallinen kasvumahdollisuus, heihin oikeasti kannattaa investoida jo taloudellisestakin näkökulmasta ajateltuna. Ei ole samantekevää millaisia päätöksiä tehdään, kuten Vertti Kiukas Sostekirjeen pääkirjotuksessaankin toteaa (8.11.2016): "Tulevan isänpäivän ympärillä käydään jälleen perhepoliittista keskustelua. Tulevaisuuden rakentamisen näkökulmasta on tärkeää, että tehtävien päätösten kokonaisuus lapsiin ja lapsiperheisiin arvioidaan nykyistä tarkemmin: pienistä päätöksistä muodostuu yhdessä iso vaikutus. Ryhmäkokojen kasvu, iltapäivähoidon kallistuminen, lapsilisien ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, päivähoito-oikeuden rajoittaminen, koulutusleikkaukset eivät mene ohi huomaamatta. Mikä on kustannus vuonna 2030?"

Jos rakentaisimme yhteiskuntaa, jossa lapsiperheiden, lasten ja nuorten on hyvä olla, rakennamme samalla yhteiskuntaa, jossa meillä kaikilla on hyvä olla.

Päivi Rouvinen-Wilenius
erityisasiantuntija
SOSTE

Anne Perälahti
erityisasiantuntija
SOSTE

Lähteet

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.