fi | sv | eng

Kunta hyvinvointitaloudessa vuonna 2030 on verkostomainen kuntamaailma

13.05.2016, 10:00

Eduskunnassa pohdittiin 13.5. tulevaisuuden kuntaa hyvinvointitalouden näkökulmasta: mistä koostuu tulevaisuuden kunnan hyvinvointitehtävät ja miten hyvinvointia johdetaan. Mikä on kuntien ydintehtävä ja kuinka ne tulee toteuttaa? Hyvinvointitalouden näkökulmasta yhtä tärkeää on kysyä, mitä ihmiset pitävät tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen? Kuinka tulevaisuuden kunnasta saadaan ihmisten arvostamat menestystekijät esille? Kuntamuutosta tulee tarkastella irrallaan nykyisestä kuntarakenteesta ja sen toimintavoista. Lähestyin aihetta uudenlaisen arvon muodostuksen teorian, osallisuuden merkityksen tunnistamisen sekä verkostojen voiman näkökulmasta. Esitän visioksi kuntamaailmaa, jonka vahvuudet perustuvat elämysmaailman konseptiin.

Kuntavisioni vuonna 2030

Vuonna 2030 ei markkinoida valmista kuntaa vaan osallistavia, verkostomaisia kuntamaailmoja. Kuntamaailma on kuntalaisten näköinen, kuntalaisten tekemä, vahvaan kansalaisyhteiskuntaan nojaava yhteisö. Kuntamaailmat edistävät vuorovaikutteisia maailmoja, joissa kuntamaailmassa asuvien ihmisten, viranhaltijoiden, järjestöjen, median ja eri sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet tukevat saumattomasti toisiaan. Tulevaisuuden kuntamaailmassa arvo syntyy ihmisten osallisuudesta.


Visioon pääseminen edellyttää, että yhteiskunnassa on strategia, jossa osallisuus ja kansalaisyhteiskunta nähdään tärkeänä kuntien voimavaroina. Osallisuutta vahvistetaan investoimalla yhteisöllisiin resursseihin, esimerkiksi kansalaistoimintaan.

Osallisuus voi vahvistaa niitä voimavaroja, joista hyvinvointi rakentuu. Osallisuus on keino saada aikaan merkittäviä, koko hyvinvointiyhteiskuntaa hyödyttäviä uudistuksia. Mitä vahvempaa on osallisuus, sitä dynaamisempi yhteisöstä tai yhteiskunnasta muodostuu. Dynaamisessa yhteisössä hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytykset vahvistuvat. Tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä ihmisille ovat merkityksellinen elämä, mielekäs tekeminen, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet luontoarvojen ohella.

Tulevaisuuden kuntamaailmassa yhteistyö on saumatonta ja sektorirajat ovat poistuneet eri toimijoiden väliltä (esimerkiksi järjestöt ja kunta). Kunnan ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö on vuonna 2030 keskeinen kunnan elinvoimatekijä. Myöskään kuntarajat eivät ole maantieteellisiin rajoihin sidottuja. Tulevaisuuden kuntamaailmassa ymmärretään taloudellisen arvon luomisen logiikka toisin kuin nyt. Vastoin perinteistä arvoajattelua, sosiaalisen arvon ja merkityksen rooli vahvistuvat taloudellisen arvon edellytyksinä. Arvo syntyy palvelun/tuotteen merkityksestä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Kunnilta odotetaan jo nyt yhä enemmän suoran demokratian muotojen ja verkostomaisuuden lisäämistä päätöksentekojärjestelmään. Kuntamaailman menetystekijä on se, että kuntalaiset ovat edustettuina ja aidosti yhdenvertaisia kuntamaailman päätöksenteossa. Ihmiset ovat kiinnostuneita alueensa tulevaisuudesta ja heille on tilaa päätöksentekoprosesseissa.

Hyvinvointitaloudessa kuntamaailmaa rakennetaan hyvinvointi-investoinnein.

Hyvinvointi-investointeja tehdään hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Investointeja kohdistetaan toimiin, jotka vahvistavat yhteisöissä inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Hyvinvointi-investoinnit esimerkiksi inhimilliseen pääomaan ovat tärkeitä sekä hyvinvoinnin että talouden kehityksen näkökulmasta. Investointeja tarvitaan myös toimeenpano-organisaatioiden ja toimivien käytäntöjen kehittämiseen, soveltamiseen ja käyttöönottoon.

Hyvinvointitaloudellisessa kuntamaailmassa korostuu terveyden edistäminen ja verkostojohtaminen
Kuntamaailma tarvitsee tuekseen hyvinvoinnin infrastruktuuria, joka Olli Loukolan (ks. Hyvinvointitalous -kirja) mukaan tarkoittaa sellaisia hyvinvointivaltion huolenpidon, välittämisen ja yhteisen vastuunkantamisen kokemuksen synnyttäviä toimenpiteitä ja politiikkoja, sekä oikeudenmukaisen uskomuksen siitä, että julkinen valta kohtelee kansalaisiaan reilusti ja tasapuolisesti. Tämä mahdollistaa kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen pääoman kasvun edellytykset kuntamaailmassa.

Harri Vertion mukaan verkostot ja osallisuus ovat olennainen osa terveyden edistämisen rakenteita. Verkostomaisuus haastaa myös johtamisen edellyttämällä uudistuneita johtamiskäytäntöjä ja johtamisvälineitä. Kuntamaailmassa johdetaan asiakeskeisiä verkostoja. Verkostojohtaminen, jossa verkostojen välinen vuorovaikutus ja toiminta ovat keskeisiä johtamisen painopisteitä vahvistavat myös osallisuutta. Osallisuus luo edellytykset sille, että ihmiset pystyvät hyödyntämään tietoa, käyttämään tarjolla olevia mahdollisuuksia ja innostuvat mukaan yhteisölliseen toimintaan. Viimekädessä taloudellinen arvo syntyy toiminnasta, jolla pyritään edistämään merkityksellisten suhteiden syntymistä.

Kuntamaailman tehtävät 2030:

• Kunta mahdollistaa elinvoimaisuuden, osallisuuden, terveellisen ja turvallisen ympäristön.
• Hyvinvointi-investoinnit kohdentuvat kunnan elinvoimaisuustekijöihin (aineelliset ja aineettomat)
• Kunnan tehtävä on ensisijaisesti luoda toimivia käytäntöjä osallisuudelle, kuntalaiset pääsevät osallisiksi kunnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
• Päätökset alistetaan ennakkovaikutusten arvioinnille nykyhetki ja kuntavisio huomioiden

Vuonna 2030 kunta on erilainen kuin nyt, ne edistävät vuorovaikutteisia maailmoja, joissa ihmisten, viranhaltijoiden, järjestöjen, median ja sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet tukevat saumattomasti toisiaan.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Esitysdiat

Nimi: Päivi R-W

http://vm.fi/documents/10623/2287526/13.5.+P%C3%A4ivi+Rouvinen-Wileniuksen+esitys/d69807e0-dd07-453a-9e39-afdd565a62ea

17.05.2016, 16:19

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.