fi | sv | eng

Miltä näyttää talouden vuosi 2016? Entä hyvinvointitalouden?

12.01.2016, 10:35

Jussi Ahokas, pääekonomisti 

Uusi vuosi on alkanut ja on aika tehdä tilinpäätös edellisestä. Vuodenvaihde on myös hyvä hetki katsoa avoimin silmin tulevaa.

Taloudellinen kehitys vuonna 2015 osoittautui jokseenkin sellaiseksi, kuin viime vuoden uuden vuoden ”ennusteessa” hahmottelin. Tuolloin ennakoin, että kehittyvien talouksien ongelmat tulevat jarruttamaan globaalin talouden kasvua. Lisäksi uumoilin, että Yhdysvaltojen vetäytyminen elvytyspolitiikasta saattaa vahvistaa tätä kehitystä. Odotin myös, että Euroopan keskuspankki joutuu tekemään lisätöitä euroalueen kasvun eteen, varsinkin jos Kreikan poliittinen tilanne muuttuu parlamenttivaalien jälkeen. Kotimaassa suurin haaste kasvulle olivat lähes kolmen miljardin euron sopeutustoimet.

Vuoden 2015 aikana Brasilian, Kiinan ja Venäjän taloudelliset ongelmat pahenivatkin, minkä seurauksena globaalin kaupan kasvu hiipui. Suomen taloutta rasitti luonnollisesti eniten Venäjältä tulevan kysynnän hiipuminen. Yhdysvalloissa rahapolitiikan kiristäminen huipentui vasta joulukuussa, joten suurimmat vaikutukset elvytyksestä luopumisesta jäivät alkaneelle vuodelle. Sen sijaan Kreikan poliittinen tilanne kiristi euroaluetta vuoden alusta lähtien ja kannusti osaltaan Euroopan keskuspankkia aloittamaan laajemman rahapoliittisen elvytyksen. Lopulta Syrizan vaatimukset talouspolitiikan muuttamiseksi torpattiin ja syksyllä euroalueella palattiin normaaliin päiväjärjestykseen – finanssipoliittisten sääntöjen tiukkaan noudattamiseen.

Suomen talouden kasvua jarrutti Venäjän talouden sukelluksen lisäksi jo neljättä vuotta jatkunut investointien supistuminen. Vaikka vienti EKP:n elvytyksen ja euron heikentymisen tukemalle euroalueelle sekä Yhdysvaltoihin kasvoi erityisesti alkuvuodesta, nettoviennistä ei tullut vieläkään voimakasta kasvun moottoria Suomen taloudelle. Parhaiten kehittyi heikohkosta talousluottamuksesta huolimatta yksityinen kulutuskysyntä. Heikon talouskehityksen seurauksena työttömyystilanne paheni, vaikka kesällä nähtiinkin käänne hieman parempaan.

Vuoden 2016 talousnäkymät

Viralliset talousennusteet Suomen Pankista ja valtiovarainministeriöstä ennustavat vuodelle 2016 pientä kasvua. Suomen Pankissa Suomen talouden nähdään kasvavan 0,7 prosenttia ja valtiovarainministeriössä peräti 1,2 prosenttia. Ennusteiden tärkein ero löytyy investoinneista, joiden ministeriö ennustaa kasvavan nopeammin kuin Suomen Pankin ennusteessa povataan. Molemmissa ennusteissa työttömyyden kehitys nähdään viime vuosiin verrattuna hyvänä, sillä Suomen Pankki ennustaa työttömyysasteen alenevan ja valtiovarainministeriö pysyvän ennallaan vuonna 2016.

"...ennusteissa työttömyyden kehitys nähdään viime vuosiin verrattuna hyvänä..."

Kuten viime vuonna, valitettavasti myös tänä vuonna virallisiin ennusteisiin on tehtävä pessimistisiä varauksia. Tällä hetkellä suurin paine heikompaan talouskehitykseen tulee rahoitusmarkkinoilta. Vuoden alussa hermostus on levinnyt globaaleille markkinoille Kiinasta, jossa pörssikurssit ovat lähteneet uudestaan jyrkkään laskuun. Kun myös reaalitalouden kasvu on samaan aikaan hidastunut Kiinassa, näyttää tilanne erittäin vakavalta. Kun maailman toiseksi suurin talous yskähtelee, vaikutukset näkyvät varmasti myös Suomessa. Varsinkin, kun monille suurille yrityksillemme Kiinasta on tullut tärkeä markkina-alue viime vuosina.

Viimeaikainen markkinakehitys välittyy Suomen talouteen myös Venäjän talouskehityksen kautta. Jos öljyn hinta putoaa vielä nykyisistäkin pohjista, taloustilanne Venäjällä väistämättä heikkenee ja heijastuu negatiivisesti Suomen vientiin Venäjälle sekä turismiin. Vaikka euroalueella talouskehitys jatkuisikin suotuisana ja vienti Yhdysvaltoihin vetäisi, pelkästään Kiinan ja Venäjän ongelmat saattavat olla tarpeeksi suuria pitämään viennin kokonaiskasvun mitättömänä.

Kun viimeisimmät ennusteet Yhdysvaltojen taloudesta ennakoivat kasvun hidastuneen vuoden lopulla myös maailman suurimmassa taloudessa, ulkomaisen kysynnän varaan ei kannata heittäytyä. Kotimaisen kysynnän kehityksen kannalta keskeistä on se, miten rahoitusmarkkinahuolet vaikuttavat investointihalukkuuteen. On hyvä, että valtion budjetti on vähemmän kiristävä kuin vuonna 2015, mutta elvyttävää vaikutusta sillä ei kotimaiseen kysyntään tänäkään vuonna ole. Jos investoinnit eivät vieläkään lähde kasvuun Suomessa ja niiden kasvu hiipuu euroalueella, on todennäköistä, että Suomen talouden kasvu jää nollaan ja työttömyys edelleen lisääntyy.

Hyvinvointitalouden vuosi 2016

Hyvinvointitalouden näkökulmasta heikko taloudellinen kehitys sekä työttömyyden kasvu ovat merkittävä haaste. Kun heikkoon talouskasvuun on lähdetty vastaamaan Suomessakin julkisia kulutusmenoja leikkaamalla, monien pitkällä aikavälillä hyvinvointitaloutta rakentavien toimintojen resurssit ovat pienentymässä.

Huolestuttavimpia ovat koulutukseen tehtävät leikkaukset, mutta myös juustohöyläleikkaukset muualla, esimerkiksi työvoimapolitiikassa sekä kuntouksessa, vaikuttavat negatiivisesti tulevaisuuden kasvupotentiaaliin. Vaikka Suomessa ollaan kovin huolissaan työvoiman tarjonnan riittävyydestä, leikkauspolitiikalla entisestään heikennetään osaamista ja supistetaan potentiaalista työvoiman määrää.

"Investointien tuottamat hyvinvointihöydyt sivuutetaan päätöksenteossa."

Yleinen ongelma on edelleen Suomessakin investointiajattelun puute, jolloin karsittavien resurssien pitkällä tähtäimellä tuottamat hyvinvointihyödyt sekä taloushyödyt sivuutetaan päätöksenteossa. Sitä vastoin tuijotetaan kovalla silmällä valtion sekä kuntien alijäämiä, joista halutaan nopeasti leikkaamalla eroon.

SOSTEn hyvinvointitaloustyössä pyritään vuoden 2016 aikana tekemään entistä paremmin näkyväksi näitä hyötyjä. Kuvaamalla järjestöjen työn hyvinvointivaikutuksia ja edistämällä kustannus-vaikuttavuuden arviointia, julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon perustaksi saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä sosiaali- ja terveysalan järjestöt todellisuudessa tuottavat. Kun tämä tieto yhdistetään hyvinvointitutkimukseen ja terveyden edistämisen työhön, kokonaiskuva järjestöjen roolista kirkastuu entisestään.

Toinen keskeinen tavoite on hyvinvointitalouden indikaattoreiden kehittäminen ja hyvinvointitalouden skenaarion laatiminen. Näiden työkalujen avulla on mahdollista arvioida, millä yhteiskunnan alueilla on hyvinvointitalouden tavoitteet ovat edistyneet ja millä alueilla on mahdollisesti otettu takapakkia. Indikaattorit ovat myös väline hyvinvointitalouden hahmottamiseen ja ymmärtämiseen.

Haasteista huolimatta hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.