fi | sv | eng

Safety2016 konferenssi: turvallisuuskulttuuriin muutos alkaa meistä

18.10.2016, 09:17

Muistan, että olin ensimmäistä kertaa tekemisissä kotitapaturmien ehkäisyn kanssa 2000-luvun alussa. Olin mukana erään vakuutusyhtiön pilottihankkeessa, jossa teimme kotikäyntejä vakuutusyhtiön omistamiin vuokra-asuntoihin Helsingissä ja Espoossa. Tarkoitus oli tavata asukkaita ja keskustella heidän kanssaan kodin turvallisuuteen liittyvistä asioista. Käyntiin oli varattu aikaa 20 minuuttia. Vierailulla oli mukana lisäkseni arkkitehti ja terveydenhoitaja. Oli mukava huomata, että ne, joiden kanssa sovimme käynnistä, ottivat meidät poikkeuksetta hyvin vastaan. Erityisen innostuneita olivat pienten lasten vanhemmat, joiden luona varattu keskusteluaika ei yleensä koskaan riittänyt.  Käynneistä saatiin hyviä kokemuksia ja tuntui siltä, että asiaa pidettiin todella tärkeänä. Monet totesivat, että eivät olleet ajatelleet, että kodinturvallisuutta voidaan parantaa niin pienin asioin ja että kyse on pitkälti ajattelutavan muutoksesta.

Tämäkin työ on halpa hyvinvointi-investointi

Kotitapaturmien ehkäisy on ollut vähän resurssoitua verrattuna moniin muihin aloihin Suomessa. Siksi asiaa on ollut pakko edistää muilla keinoilla. 1990-luvun alusta asti, jolloin kotitapaturmien ehkäisykampanja alkoi, työtä on tehty monitoimijayhteistyönä. Mukana on ollut viranomaisia ja järjestöjä, jotka ovat sitoutuneet edistämään tapaturmien ehkäisyä omien organisaatioidensa kautta. Kotitapaturmien ehkäisy on alue, jossa monet tahot ovat nähneet tarpeen ja yhteisen päämäärän. Edistystä on tullut pienin askelin ja vuosien työllä. Yksi askel saavutettiin vuonna 2004, kun Kansanterveyslaitokseen nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos perustettiin oma yksikkö, joka keskittyi tapaturmien ehkäisyyn. Pari vuotta sitten Raha-automaattiyhdistys alkoi rahoittaa Suomen Punaisen Ristin vetämää kotitapaturmien ehkäisyhanketta, johon pystyttiin palkkaamaan kokoaikainen koordinaattori.

Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy

Tapaturmien määrissä on tapahtunut myönteistä kehitystä mm. työikäisten kuolemat ovat vähentyneet kolmanneksella vuodesta 2004 vuoteen 2014, mutta tapaturmakuolleisuus on Suomessa selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja luku on lähes kaksinkertainen verrattuna EU:n keskiarvoon. Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Tapaturmat luokitellaan yleisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmiksi, liikennetapaturmiksi sekä työtapaturmiksi. Vuonna 2014 tapaturmiin kuoli 2 476 henkilöä.

Käytännön turvallisuustyötä tehdään monilla areenoilla

Käytännöntyö tehdään kunnissa, joissa tehdään sekä hyvinvointikertomus että turvallisuussuunnitelma, jossa myös tapaturmat tulee huomioida. Esimerkiksi pelastuslaitoksilla on merkittävä tehtävä valistaa, ohjata ja neuvoa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyssä. Kunnissa tehdään hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, joilla voidaan tukea ikääntyneiden kotona selviytymistä. Neuvolat tekevät paljon turvallisuustyötä. Samoin koulussa on mahdollista tehdä paljon lasten ja nuorten turvallisuuden hyväksi. Urheiluseurat voisivat mielestäni toimia vielä nykyistä aktiivisemmin liikuntatapaturmien ehkäisyssä. Katsotaanhan urheiluun ja liikuntaan kuuluvan myös terveellinen ravinto ja riittävästä unesta ja levosta huolehtiminen. Yhtä hyvin tyyppivammat ja laajemminkin liikuntatapaturmien ehkäisyn pitäisi kuulua niihin tietoihin, joita lajiharjoittelun lisäksi tulisi opettaa.

Tapaturmatoimijat koolla Mansessa

Syyskuun lopussa pidettiin tapaturmien ja itsemurhien ehkäisyn maailmankonferenssi Safety 2016 Tampereella. Konferenssivieraita oli 100 maasta lähes 1200. Tunnelma oli eteenpäin katsova ja kansainvälinen. Konferenssi myös näkyi ja kuului mm. Twitter viestejä lähetettiin kolmen päivän aikana yli 5000. Konferenssissa näki, kuinka paljon alalla maailmassa tapahtuu ja kuinka monet tahot ovat asiaan sitoutuneita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vetämässä valmistelussa oli Suomessa mukana yli 30 organisaatiota. Tämäkin hyvä esimerkki monitoimijaisesta yhteistyöstä, johon tapaturma-alalla on vuosien varrella totuttu.

Käsiteltyjä aiheita olivat mm. liikenne-, liikunta-, työ-, palo-, kaatumis- ja myrkytystapaturmat sekä lasten ja nuorten ja ikäihmisten tapaturmat ja väkivalta. Mielenkiintoisen puheenvuoron piti mm. Ian Pike Kanadasta, jossa on hyödynnetty onnistuneesti sosiaalista markkinointia tapaturmien ehkäisyssä. Pike kertoi yhdestä heidän toteuttamastaan kampanjasta, jossa he rakensivat määrätietoisesti tapaturmien ehkäisyn brändiä ja pyrkivät muutamaan ihmisten asenteita ja käyttäytymistä Brittiläisen Kolumbian alueella vuonna 2009. Kohteena olivat 25-55-vuotiaat. He käyttivät kampanjoinnissa laajasti mediaa. Isossa roolissa oli TV mainonta. Mainonta oli jokaviikkoista puolen vuoden aikana. Kampanjan jälkeen on todettu, että ihmisten asenteissa ja mielipiteissä tapahtui muutos ja mm. kuolemaan johtaneet tapaturmat vähenivät, kun asiaa tutkittiin 2005-2014 ja tilannetta verrattiin kampanjaa edeltäneeseen tilanteeseen. Lisätietoja www.preventable.ca.

Karen Hughes oli tutkinut nuorten alkoholin käyttöä ja siihen liittyviä tapaturmariskejä yöelämän ympäristöissä Englannissa. Alkoholi lisää tunnetusti tapaturma-, väkivalta ja muuta riskikäyttäytymistä. Myös ympäristötekijät, jotka liittyvät alkoholinkäyttöön, lisäävät tapaturmariskiä esimerkkinä pimeys, väentungos ja melu yökerhoissa samoin vaatetus ja esimerkiksi korkokengät. Alkoholi lisää rattijuoppoutta mm. Välimeren maissa 25 % yöelämässä olleista on kertonut ajaneensa humalassa viimeisen kuukauden aikana. Englannissa yli 80 %:ssa jalankulkijoihin kohdistuvissa väkivaltaisuuksissa on mukana alkoholi, jos tarkastellaan viikonloppuöitä. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta Hughes kehotti kiinnittämään huomiota mm. turvallisempien ympäristöjen luomiseen, alkoholin saatavuuteen, henkilökunnan koulutukseen ja monitoimijaiseen yhteistyöhön.

Suomessa kansallinen koti- ja vapaa-ajan tavoiteohjelmaa linjaa työtä 2020 asti

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma 2014-2020 on asettanut tavoitteeksi vakavien ja kuolemaan johtavien koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän vähenemisen 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut suunnitelman puolittaa tieliikennekuolemat vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2010 tasosta).

Tampere Declaration (pdf)

Kaarina Tamminiemi
erityisasiantuntija
SOSTE

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.