fi | sv | eng

Tarkan euron sote-malli

16.05.2017, 14:00

Eduskunnan käsittelyssä olevilla sote- ja maakuntauudistusta koskevilla laeilla luodaan perusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallille. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy palveluiden rahoitukseen. Onhan niin, että rahoituksen taso lopulta määrittää myös palveluiden laajuutta ja laatua.

Hallituksen lakiesityksessä sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Palveluiden rahoitus puolestaan tapahtuu pääosin valtionrahoituksella. Lisäksi maakunnat voivat periä palveluista asiakasmaksuja. Verotusoikeutta maakunnat eivät tässä vaiheessa ole saamassa.

Rahoituksen näkökulmasta tulevat maakunnat ovatkin pitkälti valtion talutusnuorassa. Maakuntien toiminnalliset resurssit riippuvat paljon siitä, millaisilla periaatteilla valtio niille rahoitusta kanavoi. Nyt maakuntien rahoitusraameista on tulossa varsin tiukat.

Keskeisin syy tälle on se, että hallitus on asettanut sote-uudistukselle kolmen miljardin euron säästötavoitteen. Lakiesityksessä miljardisäästöjen aikaansaamiseksi on esitetty kolmea teknistä keinoa.

Ensimmäinen on se, ettei maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustason nousua tulevaisuudessa kompensoitaisi kokonaan valtionosuutta tarkistettaessa. Suurin mahdollinen korjaus ylöspäin olisi 0,5 prosenttiyksikköä maakuntaindeksin eli maakunnan hintojen muutosta korkeampi.

Toinen keino liittyy maakuntaindeksiin, jota laskettaessa varsinaisilla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksilla olisi melko pieni painoarvo. Näin valtionrahoituksen taso erkaantuu sote-palveluiden toteutuneista kustannuksista.

Kolmas keino on maakuntien lainanotto-oikeuden rajoittaminen. Lakiesityksessä maakunnilta on kielletty pitkäaikainen lainaaminen, joten ne eivät voi käyttää velkaa palveluiden järjestämisestä syntyvien alijäämien rahoittamiseen pitkällä tähtäimellä.

Lakiesityksen mallissa maakunnat voivat hankkia taloudellista liikkumatilaa ainoastaan asiakasmaksuja korottamalla. Kun asiakasmaksujen korotukset ovat viime vuosinakin heikentäneet yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa, tällaiselle tielle lähteminen olisi vastoin koko sote-uudistuksen peruslähtökohtaa.

Jotta sote-uudistuksen laadulliset tavoitteet saavutetaan, on maakunnilla oltava riittävästi taloudellista pelitilaa ja mahdollisuuksia palvelurakenteita sekä toimintamalleja kehittäviin investointeihin. Maakuntien verotusoikeus, valtionosuusjärjestelmän joustavuuden lisääminen sekä lainanotto-oikeuden väljentäminen ovat pohdinnan arvoisia muutoksia esitettyyn sote-malliin.

Jussi Ahokas
pääekonomisti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Kirjoitus on julkaistu Ahjo-lehden numerossa 7/2017.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.