fi | sv | eng

Työllisyyspalveluiden puute nakertaa välityömarkkinoita ja talouskasvua

08.02.2016, 09:30

Jussi Ahokas, pääekonomisti 

Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat kasvamistaan. Pitkittyvä työttömyys on taloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Siksi hallituksen on korotettava kevään lisäbudjetissa työllisyysmäärärahoja ja lisättävä ennen kaikkea palkkatukimäärärahoja.

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden 2015 aikana noin 18000 henkilöllä. Vuoden aikana yli vuoden työttöminä olleiden määrä nousi lähes 120 000 henkilöön, kun pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2014 lopussa noin 100 000. Kaiken kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2015 lopussa lähes 380 000. Suomen työttömyyskriisi paheni vuonna 2015 entisestään.

Kun työttömyys kasvaa pitkään, välityömarkkinoiden ja työllisyyspalveluiden yhteiskunnallinen merkitys kasvaa. Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on syystä tai toisesta vaikea päästä avoimille työmarkkinoille palkkasuhteeseen. Välityömarkkinat muodostuvat kuntien, järjestöjen, koulutusorganisaatioiden, säätiöiden ja sosiaalisten yritysten tuottamista ja järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Välityömarkkinoiden osaksi voidaan lukea myös yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat palkkatuettua työtä.

Monet työllisyyspalveluiden toimenpiteistä realisoituvat juuri välityömarkkinoilla, minkä vuoksi välityömarkkinoiden ja työllisyyspalveluiden suhde on kiinteä. Välityömarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta onkin keskeistä, että työllisyyspalveluita on riittävästi saatavilla. Viime vuosina tilanne on tästä näkökulmasta huonontunut, kuten kuviosta 1 nähdään.

Kuvio 1. Työvoimapalveluiden saantiasteen trendi vuosina 2007-2012

Kuviossa on esitetty työvoimapalveluiden saantiasteen eli niin sanotun aktivointiasteen trendin (12 kk liukuva summa) kehitys vuosina 2007-2015. Saantiaste saadaan jakamalla työvoimapalveluita saavien työttömien määrä työttömien työnhakijoiden kokonaismäärällä. Vuonna 2012 saantiaste oli noin 31 prosenttia, mutta tämän jälkeen se on laskenut 25 prosenttiin. Tämä osoittaa, että entistä harvempi työtön työnhakija saa tällä hetkellä työllisyyspalveluita.

Sen lisäksi, että työvoimapalveluiden kokonaissaatavuus on heikentynyt viime vuosina, työvoimapalveluiden sisällä on tapahtunut rakenteellista muutosta. Tärkein niistä on se, että yhä harvempi työllistyy välityömarkkinoilla esimerkiksi palkkatuella, kun samalla kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä on merkittävästi kasvanut. Tämä muutos nähdään kuviosta 2, jossa on esitetty työllistettyjen ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrien kehitys vuosina 2007-2015.

Kuvio 2. Työllistettyjen ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä vuosina 2007-2012

SOSTE:n viime syksynä tekemän kyselyn mukaan palkkatuen saatavuudesta on tullut merkittävä ongelma välityömarkkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta. Kun palkkatukea ei ole riittävästi saatavilla, työttömiä ohjataan muihin toimenpiteisiin, jotka eivät ole heidän työmarkkinapolkunsa näkökulmasta useinkaan perusteltuja. Jos työttömät jäävät useaksi vuodeksi ”polkemaan paikoilleen” välityömarkkinoilla, työllistymistodennäköisyys avoimille työmarkkinoille tuskin paranee. Tällä puolestaan on negatiivinen vaikutus tulevaisuuden työvoiman määrään ja siten kansantalouden työntarjontaan.

On erittäin valitettavaa, että hallitus päätti leikata palkkatukimäärärahoja ja muita työllistämismäärärahoja vuoden 2016 budjetissa. Kun työttömyystilanteeseen ei ole näköpiirissä nopeaa helpotusta, aikaisemmat trendit työllisyyspalveluiden saatavuudessa tulevat jatkumaan myös tänä vuonna. Tämä kehitys nakertaa välityömarkkinoita ja työttömien tulevaisuuden työkykyä. Suomen kansantaloudella ei yksinkertaisesti ole varaa tähän, koska se alentaa tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Jo tuhannen ihmisen putoaminen pysyvästi avoimilta työmarkkinoilta tarkoittaa pitkällä tähtäimellä 20-40 miljoonan euron arvonlisäyksen menetystä vuositasolla.

Siksi hallituksen on korotettava kevään lisäbudjetissa työllisyysmäärärahoja ja lisättävä ennen kaikkea palkkatukimäärärahoja. Jotta työllistettyjen määrä saadaan nousemaan takaisin lähelle viime vuosien tasoa työllistämismäärärahoja tarvitaan lisää 30-50 miljoonaa euroa. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että palkkatukirahoja on saatavissa riittävästi järjestöjen ja kuntien suorittamaan työllistämiseen, mikä on monelle työttömälle paras vaihtoehto ja edellytys etenemiseen kohti avoimia työmarkkinoita.

"...tuhannen ihmisen putoaminen työmarkkinoilta tarkoittaa  20-40 miljoonan euron menetystä vuositasolla."

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Täsmälleen näin!

Nimi: Joe Majanen

Kirjoitat täyttä asiaa! Tämä on saatava poliitikkojen ja virkamiesten päähän. Kalliiksi tulee jatkossa veronmaksajille, jos ei nyt lisätä työllisyydenhoidon 51 momentin palkkatukirahoja.

09.02.2016, 16:45

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.