fi | sv | eng

Byrokratiaviidakosta perustuloon

16.03.2015, 09:00

VAALIT 2015

Paavo Arhinmäki, puheenjohtaja, Vasemmistoliitto

Sosiaaliturva koetaan usein monimutkaiseksi ja lannistavaksi, eikä se usein vastaa yllättäviin vaikeuksiin joutuneiden eikä heikoimmassa asemassa olevien syrjäytettyjen tarpeisiin. Perusturvan tason nostamista on jatkettava ja siirryttävä kohti perustuloa.

Perustulo on sosiaaliturva 2.0. Se helpottaisi työttömien, osa-aikatyötä ja pätkätöitä tekevien asemaa. Perustulo helpottaa myös itsensä työllistäjien, pienten yrittäjien ja freelancereidenkin toimeentuloa. Perustulo on vastaus muuttuneeseen työelämään.

Perustulo on poliittisena teemana ilahduttavasti nostanut päätään yhä useammassa puolueessa. Vasemmistoliitto on kannattanut perustuloa jo perustamisestaan lähtien, tänä keväänä 25 vuotta. Tärkeintä on ymmärtää, että nykyisen kaltainen monimutkainen ja tasoltaan riittämätön sosiaaliturva ei pysty vastaamaan tämän päivän haasteisiin.

Perustulomalleja on erilaisia, eikä esimerkiksi kokoomuksen esittämä perustulo pyri vähentämään köyhyyttä. Oleellista on, että perustulo nostaa perusturvan tasoa eikä laske sitä.

" Myös työn vastaanottamisen suojaosuuksia, eli oikeutta ansaita pieniä tuloja menettämättä työttömyysetuutta, on nostettava."

Vasemmisto tavoittelee tasoltaan tarpeeksi korkeaan perustuloon siirtymistä vaiheittain. Ensin on yhtenäistettävä perusturva 800 euroon kuukaudessa. Yhtenäistetyssä perusturvassa niputettaisiin yhteen työttömyysajan perusturva, kansaneläke, pienimmät sairaus-, isyys- äitiys- ja vanhempainrahat, kotihoidontuki, opintoraha, sekä yrittäjien starttiraha. Tukien hakeminen siirtyisi yhdelle luukulle.

Myös työn vastaanottamisen suojaosuuksia, eli oikeutta ansaita pieniä tuloja menettämättä työttömyysetuutta, on nostettava. Yrittäjien pitää saada työttömyysturvaa jo kuukauden kuluttua siitä kun yritystoiminta on todistettavasti loppunut. Lisäksi niin sanottu Lex Soininvaara eli nuorten toimeentulotuen 20 ja 40 prosentin leikkurit on poistettava.

Perustulo on tulevaisuutta. Työelämän alati muuttuessa vastaisi perustulo suurimpaan osaan työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteista. Työelämän muuttuessa ihmiset pystyisivät perustulon avulla paremmin vastaanottamaan työtä, kun toimeentulo ei leikkaantuisi palkkatyön takia. Myös erilaiset yhteiskunnan ja yksilön hyvinvointia lisäävät vapaaehtoistyöt saisivat perustulon myötä uusia mahdollisuuksia.

Perustulo mahdollistaisi paremmin ihmisten aktiivisuuden itsensä työllistämisessä ja kehittämisessä. Talouteen perustulo toisi valtavan elvyttävän sykähdyksen ja synnyttäisi uutta työtä. Jos Suomi haluaa kehittyä yhteiskuntana, niin sen täytyy antaa perustulolle mahdollisuus. Siksi seuraavan hallituskauden aikana on käynnistettävä perustulokokeilu.

Vaalien alla SOSTE on haastanut eduskuntapuolueet pienimmästä suurimpaan kertomaan omat näkemyksensä hyvinvoinnista. Nyt on vuorossa Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto.

Saa kommentoida!

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Perustulo

Nimi: Johnny Loikkanen

Hienoa!

16.03.2015, 19:36

Tie helvettiin on..

Nimi: Vesa M

800 euroa ilmaista rahaa siitä, ettei tee mitään + vuokratuet ja sosiaaliturva ovat täyttä utopiaa.

Näin korkea perusturva tarkottaisi, että käytännössä ei ainakaan pk-seudulla kannttaisi tehdä mitään palkkatyötä josta saisi alle 2000-2500 euroa kuukaudessa, nettotulonlisäys jäisi satasiin/kk, kun otetaan huomioon että palkkatyöläinen joutuu maksamaan asumisensa kun taas perusturvalainen saa sen ilmaiseksi. Lisäksi, kuinka korkeaksi oikeita töitä tekevien verotus pitää kiristää jotta tähän olisi varaa? Palkkatöissä käyviltä pitäisi verottaa varmaan 60-70% ansioista? Moni jäisi laakereillensa - ainkin itse harkitsisin, harva keskituloinenkaan kuluttaa enempää kuin 800 kuussa henkeä kohti.

Arhinmäen kaltaiselle varakkaalle ex-ministerille tällaiset summat tuntuvat varmaan pikkurahoilta, mutta monet muut joutuvat hankkimaan tulonsa kovalla työllä yksityisellä sektorilla, eikä palkan jakaminen ilmaiseksi kaiken maailman elämäntapaintiaaneille tunnu kovin reilulta. Syrjäytyneillle perusturva tarkottaisi vain julkista hyväksyntää sille että on OK elää ja rälläillä työssäkäyvien kustannuksella. Lieveilmiöt, kuten alkoholismi, huumeet, passivoituminen kasvaisivat räjähdysmäisesti.

Saksassa on tehty onnistunut sosiaaliturvauudistus laskemalla tasoa mutta sallimalla töissä käynti. Seurauksena on ollut lähes täysityöllisyys ja talouden kasvu. Moni pitkään työttömänä ollut on päässyt takaisin yhteiskunnan osaksi. Olisi paljon parempi tavoite vasemmistoliitolta luoda työpaikkoja kuin vaatia passivoivia tukia.

16.03.2015, 20:24

Kommentti Vesalle

Nimi: Pekka

Saksassa on luotu miljoonien työssäkäyvien köyhien luokka. Siihen tuskin Suomessa kannattaa tähdätä?

Suomi on saanut Euroopan neuvostolta huomautuksen liian alhaisesta perusturvan tasosta. Tuo 800 euroa kuukaudessa perusturva ei loppujen lopuksi ole kovin suuri muutos nykytilanteeseen. Työmarkkinatuki on 650 euroa kuukaudessa ja takuueläke 750 euroa kuukaudessa.

16.03.2015, 23:03

Kommentti Pekalle

Nimi: Vesa M

Saksalaiset ovat kuitenkin ratkaisseet työttömyysongelman, toisin kuin Suomessa. Mielestäni jatkuvasti kasvava työttömyys Suomessa on suurempi ongelma kun työssäkäyvät köyhät. Useimmat heistä pääsevät minijob-järjestelmän kautta muutamassa vuodessa työmaailmaan kiinni ja urallaan eteenpäin, eivätkä ole toisten veronmaksajien taakkana. Vasemmistopolitiikoita ei tosiasiassa kiinnosta tehdä työttömyydelle mitään vaan maksimoida vain nykyisten duunareiden ja työttömien palkat ja tuet.

800 euroa kuukaudessa vastaa esim. naapurimaamme Viron keskipalkkaa. Se on kansainvälisesti ajateltuna aivan tähtitieteellinen korvaus kansalaisuudesta, ja sen päällehän tulevat vielä muut tuet. Tällaiset tuet myös houkuttelevat maahan kautta EU:n porukkaa joita kiinnostaa lähinnä elää toisten rahoilla.

17.03.2015, 02:59

Paisutuksesta jakamiseen

Nimi: Asko Korpela

Paisutuksesta jakamiseen
Olen keynesiläisellä makromallilla yli 20 vuotta leipäni tienannut ja sattumalta paraikaa ensimmäisen kerran Wahlroosin mainitsemaa Keynesin General Theorya lukemassa. Huvittaa patriarkan mutkikas terminologia ja asemastaan tietoinen kielenkäyttö. Mutta Alas! Olen valmis Wahlroosin tavoin uskomaan, että suuri guru saattaisi nyt olla toista mieltä, ehkä keksisi uudet teoriat.
Mutta olen myös sitä mieltä, että tämä koko velkaelvytystouhu on metsästä kotoisin ja väärää puuta haukutaan. Näitä ongelmia ei makrotason keinoilla ja narusta työntämällä pystytä ratkaisemaan. Huomiota on kiinnitettävä juuriin, mikrotason ongelmiin. On lähdettävä yksilön tarpeentyydytyksen tasolta.
Asiat on tähän saakka hoidettu sillä että hyvinvointia on jaettu työpanoksen mitalla. Emme vielä tajua, miten ratkaisevati tätä asiaa on digitalosointi jo nyt muuttanut ja edelleen muuttaa. Töitä ei tehdä hiki päässä lihasvoimalla ja menetelmät ovat nykyään niin tehokkaita, että vain harvoja tarvitaan työssä, joka tyydyttää elämän perustarpeita. Automaatio vaatii vain sormivoimia ja niitäkin yhä vähemmän.
Sen vuoksi pelkään pahoin, että työllistämisen tie hyvinvoinnnin turvaamisessa on loppuun kuljettu. Olemme tienhaarassa, jossa on valittava uusi suunta. Työtä on ryhdyttävä jakamaan tai sitten keksittävä jokin muu keino hyvinvoinnin jakeluun. Onko tarpeen, onko mahdollista lyhentää viikottaista, päivittäistä työaikaa, että työtä riittäisi useammalle? Saataisiin lisää kokkeja sopan keittoon, kun syöjiä kuitenkin om entinen määrä ja automaatio yhä tehokkaammin huolehtii tuotannosta. Tämä ei ehkä enää onnistu. Oireena työn jakamisen yrittämisestä ja sen tarpeellisuudesta on yhä lisääntyvä pätkätyö, osa-aikatyö. Tähän oireeseen ja siitä tehtäviin johtopäätöksiin soisi suunnattavan paljon nykyistä enemmän ajatusta ja politiikan veitsenterää.
Huomiota olisi kiinnitettävä kakun jakamisen keinoihin mieluummin kuin pullataikinan paisutteluun. Jälkimmäiseen riittää kyllä hyvin vaalinaluspopulismi, mutta jakamispolitiikkaan tarvitaan terävempää ajatusta ja järkeä. Ei ehkä ole helppoa syöttää vaalikarjalle ajatusta: vaadi vapaata, että naapurisikin saisi työtä. Eikä ehkä ole mielekästäkään hoitaa asia näin.
Mutta miten sitten? Siihen juuri ajatusta pitäisi uhrata. Tällä hetkellä käytettävissä olevista keinoista kansalaispalkka työttömyyskorvauksen asemesta on ainoa mahdollisuus. Anomatta ja kriteereittä tonni kaikille takaisi perushyvinvoinnin. Automaation uhrit säästyisivät armopaloilta ja kasvojen menetykseltä.
Tämä edellyttäisi verotuksen kohdistamista tuotantoon tulojen asemesta. Samaa asiaa ajaisi vuokratyön, pätkätyön, osa-aikatyön hyväksyminen standardiksi, asennemuutosta näiden suhteen. Tarvittaisiin asennemuutos, sen seikan hyväksyminen, että on siirryttävä paisuttelusta jakamiseen.
Milloin poliitikot uskaltavat tarttua härkää sarvista?

18.03.2015, 06:49

Paisutus ja jakaminen

Nimi: Vesa M

Minusta ongelma ei todellakaan ole, että työ olisi loppumassa ja vähä työ pitäisi jakaa jäljelle olevien kesken.

Onko sairaaloissa liikaa hoitajia? Pääseekö terkkariin liian nopeasti? Onko koulujen/AMK:n/yliopistojen ryhmäkoot liian pienet. TAI yritä mennä syömään esimerkiksi sunnuntaina tai hieman tavallista aikaisemmin/myöhemmin. Mikään ei Suomessa onnistu, koska henkilökuntaa on niin vähän, ja sitä on niin vähän kun se on niin kallista.

Markkinoiden kannalta työttömyys ja työvoiman hinta on suorassa riippuvuudessa toiseensa. Jos työvoiman hinta on tosi korkea, siinä kannattaa säästää. Firmoille ja valtiolle helpointa onkin potkia kaikki turhat ja vähän hyödyllisemmätkin ensi tilaisuudessa pois.

Suomen järjestelmässä yksilölle työttömyys on taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto, jonka ainoa ongelma on sosiaalinen stigma ja työkkärin tantat jotka yrittävät saada potkituksi takaisin työelämään. Jos nämä kaksi jälkimmäistä "keppiä" poistettaisiin perustulona niin koko systeemi kaatuu sillä tosiaankaan alle keskituloisten ei kannata enää tehdä töitä ja koulutettujen yli keskituloisten kannattaa muuttaa maasta pois.

19.03.2015, 18:28

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.