fi | sv | eng

Hallitus muutti kertaheitolla sote-uudistuksen koko kuvan

12.04.2016, 10:26

Markku Pekurinen, johtaja, THL 

Hallitus pisti ison vaihteen päälle sote-uudistuksessa. Tähän asti valmisteltu sote-uudistus muuttuu ratkaisevasti toisenlaiseksi.

Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan kaikilla tasoilla, myös maakunnan omassa toiminnassa. Valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen tuotanto yhtiöitetään. Nyt kuntien vastuulla olevat kaikki perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut tuotetaan tulevaisuudessa maakuntien omistamissa yhtiöissä. Sote-integraatio toteutuu järjestämisen ja rahoituksen tasolla. Aiemmin tavoiteltu toiminnallinen integraatio jäänee haaveeksi.

Järjestämisen ja rahoituksen linjaukset ovat selkeitä. 18 maakuntaa vastaa sote-palvelujen järjestämisestä ja valtio niiden rahoittamisesta.
Soten kannalta alueita jää vielä liikaa, siksi tarvitaan viiden yhteistyöalueen ”väliporras”, joka toivottavasti pystyy kompensoimaan järjestäjien runsasta määrää. Yhteistyöalue tarvitsee riittävästi toimivaltaa maakuntien palvelurakenteiden yhteensovittamiseen.

Valtion rahoitus on maakuntien toiminnan käynnistymisvaiheessa perusteltua. Maakuntien verotusoikeuden selvittäminen jatkossa on tärkeää maakuntien itsehallintoroolin takia.
Maakuntien omassa toiminnassa sovellettavaa tilaaja-tuottaja-asetelmaa on kokeiltu monien suurten ja keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kokemukset eivät ole olleet järin rohkaisevia ja monet kaupungit ovat siitä luopuneet. Tosin tähänastisissa kokeiluissa tilaajan ja tuottajan rooleja ei ole selkeästi erotettu ja luottamushenkilöt ovat istuneet päättämässä sekä tilaamisesta että tuottamisesta. Poliittisten päättäjien ja virkamiesjohdon roolit ovat usein olleet epäselvät.

Hallituksen linjausten mukaan maakunnissa järjestämisratkaisuista päättävät yleisillä vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Tuottajapuolen päättäjät ovat ammattijohtajia ja tilaajan ja tuottajan roolit pidetään tiukasti erillään.

Yhtiöittämisessä on edettävä harkiten

Valinnanvapauden laajentaminen kaikkiin perustason palveluihin on asukkaiden kannalta tervetullut. Valinnanvapauden toteutustapa voi osoittautua koko uudistuksen onnistumisen kannalta kriittiseksi.

"Aiemmin tavoiteltu toiminnallinen integraatio jäänee haaveeksi."

Tulevaisuudessa perustason palvelut tuottaa aina yhtiö, mutta sen omistuspohja vaihtelee. On maakuntien, yksityisten ja järjestöjen omistamia yhtiöitä. Palvelujen käyttäjälle omistuspohjalla tuskin on merkitystä. Uudistus tarjoaa järjestöille mahdollisuuden vahvistaa rooliaan soten palvelutuotannossa. Yhtiöittäminen sopii moniin sosiaali- ja terveyspalveluihin, tästä on myönteisiä kokemuksia. Kaikkien valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen tuotannon yhtiöittäminen on erittäin riskialtis toimenpide. Riskinä on myös henkilöstön aseman ja työehtojen heikkeneminen sekä byrokratian kasvu. Yhtiöittämisessä tuleekin edetä harkiten ja vaiheittain, ei kertarysäyksellä.

Palvelujen yhtiöittämisen myötä markkinoilla toimivien pelisäännöt selkiytyvät, mutta palvelutuotannosta tulee pirstaleinen ja vaikeasti hallittava. Valinnanvapauden toteuttaminen vaatii huolellista valmistelua ja monipuolista vaikutusten ennakkoarviointia siitä, miten palvelut tuotetaan, miten valinnanvapaus vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja kustannuksiin.

Aiemmasta täysin poikkeavan soten ohjaus, seuranta, arviointi, valvonta ja sopimustoiminta vaativat runsaasti monipuolista asiantuntemusta, mikä vaatii lisää hallintohenkilöstöä sekä valtiovallan että maakuntien tasolla. Tilaaja-tuottaja –asetelma synnyttää myös huomattavia transaktiokustannuksia.

Hallituksen linjaama sote-uudistus on kansainvälisestikin arvioituna ainutlaatuisen suuri ja järjestelmää syvällisesti mullistava uudistus. Kansainvälistä mielenkiintoa tulee varmasti herättämään järjestämisvastuun mittava keskittäminen, pitkälle viety koko soten järjestämisen ja rahoituksen integraatio sekä koko perustason palvelutuotannon yhtiöittäminen.

Meillä ja muualla seurataan varmasti myös miten hallituksen ratkaisu auttaa kuromaan umpeen kestävyysvajetta hallituksen tavoittelemalla kolmella miljardilla. Äkkiseltään on vaikea päätellä miten säästötavoite saavutetaan.

Blogikirjoitus on osa SOSTEn sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta käsittelevää blogisarjaa. Kirjoitusarjassa asiantuntijat tarkastelevat uudistusta eri näkökulmista.

Sarjassa aiemmin ilmestynyt

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Yhtiöittämisvelvoitteesta

Nimi:

Alueuudistus.fi –sivuston mukaan hallituksen linjaus yhtiöittämisestä koskee vain maakuntia. Yhtiöittämisvelvollisuus johtuu Euroopan unionin lainsäädännöstä. Rekisteröity yhdistys voi toimia palveluntuottajana maakunnan rahoittamissa valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Jos järjestö saa RAY:n avustuksia tai muita valtionavustuksia yleishyödylliseen toimintaan, moni järjestö selkeyden vuoksi yhtiöittää tai siirtää erilliseen yhdistykseen tai säätiöön maksullisen palvelutoimintansa. Silloin kun järjestön maksullinen toiminta kilpailee markkinoilla, tämä ratkaisu on suositeltava EU:n oikeuden näkökulmasta. Lue lisää: http://alueuudistus.fi/soteuudistus/usein-kysyttya

13.04.2016, 13:45

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.