fi | sv | eng

Järjestöjen rooli Satasotessa

12.12.2016, 15:47

Satakunta on 223 000 asukkaan maakunta, jossa kuntien ja kuntayhtymien sote-menojen yhteissumma on noin miljardi euroa. Ostopalvelujen osuus tästä on n. 100 miljoonaa euroa, joista järjestöiltä ostettavien palvelujen osuus n. 29 miljoonaa vuodessa. Satasoteksi nimetty sote-valmistelu on aloitettu toden teolla noin vuosi sitten, jolloin maakunnan poliittinen- ja viranhaltijajohto päätti laittaa vauhtia oman valmistelun käynnistämiseksi. Taustalla tässä on mm. ajatus siitä, että aktiivisuus maakunnallisessa suunnittelutyössä tarjoaa mahdollisuuksia luoda oman näköinen maakunnallinen ratkaisu. Tällä hetkellä projektisuunnitelma ja erittäin yksityiskohtainen nykytilaselvitys ovat valmiina, tulevana vuonna käynnistetään laajamittainen tulevaisuuden suunnittelu.

Satasotea viedään eteenpäin ohjaus-, johto-, palvelurakenne- ja valmistelutyöryhmien työskentelyn kautta. Ohjaus- ja johtoryhmä koostuvat maakunnan poliittisesta johdosta sekä virkamiesjohdosta. Palvelurakennetyöryhmässä on em. lisäksi myös järjestöedustaja. Valmistelutyöryhmät (19) koostuvat eri sidosryhmien (järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Kela, seurakunnat jne.) sekä kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön edustajista, viranhaltijoista ja muista asiantuntijoista. Satasote-suunnittelussa on lisäksi palkattuina henkilöinä mm. kärkihankkeiden muutosagentit sekä muutosjohtaja. Kaikkiaan valmistelussa on mukana 22 järjestöedustajaa seitsemässä eri työryhmässä. Järjestöedustaja on lisäksi puheenjohtajana sidosryhmäyhteistyö-työryhmässä, jonka tehtävänä on laatia yhteistyörakenne sidosryhmien ja sote-maakunnan välille sekä huolehtia valinnanvapauden huomioimisesta muiden työryhmien työskentelyssä.

Ohjaus-, johto- ja palvelurakennetyöryhmät ovat olleet kokoonpanoltaan suljettuja valintansa jälkeen, mutta alatyöryhmien kokoonpanot ovat täydentyneet ja muuttuneet valmistelun aikana. Ne myös muodostettiin niin, että eri organisaatioilla oli mahdollisuus esittää niihin omia edustajiaan. Olkoonkin, että teknisesti ylin päätösvalta on ohjaus- ja johtoryhmän osalta järjestötoimijoiden ulottumattomissa, on tärkeää huomata alatyöryhmien merkittävä asema kumppanuuksien, painopisteiden, rahoitusmallien ja asiakasnäkökulman suunnittelussa. Kohderyhmäperusteisesti jaetut työryhmät toimivat tulevien palvelujen ja toimintamallien keskeisinä rakentajina. Järjestöjen asiantuntemus on ohjaamassa siis valmistelussa väistämättä tehtäviä valintoja, asiakasnäkökulma edellä.

Miksi ja miten järjestöt sitten ovat mukana Satasoten valmistelussa? Nopeassa nimeämisprosessissa oli keskeistä, että maakunnallisen järjestöyhteistyöryhmä JYTRYn kautta oli jo olemassa valmis ”ehdokasjoukko” järjestöedustajiksi. Työskentelyn kuluessa suuri merkitys on ollut myös sillä, että järjestöt ovat sopineet yhdessä keskeisistä rajalinjoista ja vaikuttamisen kärjistä. Valmistelun tässä vaiheessa voidaan todeta, että järjestöjen arvostus muiden toimijoiden silmissä on kasvanut merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Tulevat kaksi valmistelun vuotta mittaavat kuitenkin sen, kuinka aidosti järjestötoiminta halutaan Satasoten osaksi ja toisaalta sen, kuinka valmiita järjestöt ovat uudistuksen haasteisiin vastaamaan.

Milja Karjalainen

toiminnanjohtaja

Satakunnan yhteisökeskus

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.