fi | sv | eng

Järjestöt aktiivisesti mukaan sote-uudistukseen

13.01.2017, 10:00

Sinikka Salo, muutosjohtaja, sote-uudistus, sosiaali- ja terveysministeriö

Sote- ja maakuntauudistus mullistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, jolloin myös järjestöjen toimintaympäristö muuttuu. Ihmisten tarpeisiin vastaavat palvelut rakennetaan maakunnan johdolla kullakin alueella. Uudistuksen valmisteluvaiheessa avainsana on yhteistyö. Valmisteluun on tärkeää ottaa mukaan kaikki olennaiset toimijat, mm. palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen edustajat. 10 000 sote-järjestöä on Suomelle merkittävä voimavara.

Viime vuonna tieni vei kaikkiin maakuntiin. Oli hienoa nähdä, miten aktiivisesti järjestötoimijat osallistuivat tilaisuuksiimme. Keskusteluissa tuli esiin sote-uudistuksen tarve. Järjestöjen suurin pelko oli toimintaedellytysten huononeminen uudistuksen myötä. Valinnanvapaus ja sote-palveluiden yhtiöittäminen herättivät monia kysymyksiä.

Moniin kysymyksiin vastauksia antoivat hallituksen joulukuussa 2016 julkaisemat lakiluonnokset. Valinnanvapauslain luonnoksessa linjataan, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Tavoitteena on, että valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Suoran valinnan palveluissa asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön palvelut. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019, mutta kaikki ei kuitenkaan muutu kerralla, vaan palvelut uudistuvat vaiheittain.


”Oikean tiedon ja luottamuksen pohjalle on hyvä rakentaa yhteistyötä”


Sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelu on jo alkanut. Kesäkuun loppuun asti elämme vielä esivalmistelun vaihetta. Sote-järjestöjen edustajat ovat mukana alueellisessa valmistelussa. Tässä vaiheessa kannattaa aloittaa yhteistyörakenteen suunnittelu suhteessa kuntiin, palveluja tuottaviin organisaatioihin, järjestöihin ja muihin alueen toimijoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista kehittämistä, erityisesti integraation eli palvelujen yhteen sovittamista, on syytä jatkaa koko ajan. Mukaan on hyvä ottaa yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja seurakunnat sekä muut maakunnalliset toimijat.

Soten sisällön uudistamisessa, toiminnallisessa kehittämisessä ja uusien toimintamallien käyttöönotossa maakunnalliseen sote-valmisteluun tukea antavat hallituksen kärkihankkeet. Niiden voimavarat – muutosagentit ja valtionavustushankkeet – ovat olennainen osa sote-uudistusta. Esimerkiksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kehittämistyössä kuntien lisäksi on mukana järjestöjä, seurakuntia ja yrityksiä.

Muutos antaa mahdollisuuden uudistaa toimintamallejamme. Uutta luotaessa on kyettävä myös luopumaan sellaisista vanhoista malleista, jotka ovat jo aikansa eläneet. Uudistuminen edellyttää rohkeutta ja toimeenpanon kykyä. Oikean tiedon ja luottamuksen pohjalle on hyvä rakentaa yhteistyötä. Suomalaisilla sote-järjestöillä on siihen erinomaiset edellytykset.

 

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Pienet toimijat

Nimi: Riitta Hytönen

Miten pienet toimijat esim. Jonkun kunnan MLL:n ta SPR:n osasto? Voiko se osallistua suoraan palvelujen tuottajaksi vai meneekö kaikki keskusjärjestöjen kautta? Entä voivatko pienet yksityiset yritykset esim. Kahden hengen siivouspalvelu toimijana tuottaa palveluja esim. Ikäihmisille? Palvelusetelien?
Voinko minä kansalaisena valita sairaanhoidon mehiläiseltä, perusterveydenhoidon terveystalolta, ateriapalvelut haarukka- yhdistykseltä, fysioterapian terveyskeskuksesta ja terapian kognitiivista terapiaa tuottavista terapeuteista?
Pitääkö haarukka-terialalvelujen yhtiöittää toimintansa. Pitäkö MLL:n yhtiöittää, tai SPR:n Havukuusen osaston?

13.01.2017, 13:55

Pienet toimijat sotessa

Nimi: Sinikka Salo

Rekisteröity yhdistys, pieni tai suuri, voi toimia palveluntuottajana maakunnan rahoittamissa valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt, täyttää maakunnan vaatimukset ja tehdä sopimus maakunnan kanssa.

Suoran valinnan palveluissa asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön palvelut. Perusterveydenhuolto kuuluu suoran valinnan palveluita tuottavaan sote-keskukseen.

Jos tarvitaan fysioterapiapalveluita ja asiakas haluaa ne muualta kuin siitä sote-keskuksesta missä asioi, sote-keskus antaa hänelle ennalta määritellyn suuruisen maksusetelin palvelun hankkimiseen joltakin toiselta rekisteröidyltä palveluntuottajalta.

Erityistason sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten sairaalapalvelut, ovat maakunnan liikelaitoksessa. Sen toimipisteen asiakas voi itse valita koko maan alueelta.

Henkilökohtaisen budjetin avulla esim. vanhus voi valita vaikkapa siivouspalveluiden tuottajan - se voi olla kahden hengen siivouspalvelutoimija.

Järjestöjen ei ole pakko yhtiöittää toimintaansa. Kuitenkin moni yleishyödyllinen yhdistys, joka saa valtionavustuksia toimintaansa, siirtää erilleen maksullisen palvelutoimintansa. Silloin, kun järjestön maksullinen toiminta kilpailee markkinoilla, tämä ratkaisu on suositeltava EU:n oikeuden näkökulmasta.

13.01.2017, 16:23

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.