fi | sv | eng

Järjestöt palvelujen tuottajina uusissa sote-rakenteissa

18.03.2015, 12:49

VAALIT 2015

Anne Knaapi, johtaja, yhteiskuntapoliittinen yksikkö

Sote-järjestöjen palvelutuotanto on nähtävä luontevana osana kansallista sote-palvelujärjestelmää. Sillä on aidosti lisäarvoa tuottava oma roolinsa. Uhkakuvat on tunnistettava ja ne on nujerrettava.

Yritykset ja järjestöt tuottavat neljänneksen kaikista sote-palveluista. Sosiaalipalveluissa yritysten ja järjestöjen osuus on yli 30 % ja terveyspalveluissa viidennes. Joissakin palveluissa kuten vanhusten ja vammaisten palveluasumisessa järjestöjen ja yritysten osuus on lähes tai jopa yli puolet.

Sote –alan yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto on kasvanut koko 2000-luvun. Erityisen nopeaa kasvu on ollut sosiaalipalveluissa, mutta myös perusterveydenhuollon lääkäripalveluissa ja hammashuollossa. Osa yritysten tuotanto-osuuden kasvusta varsinkin sosiaalipalveluissa selittyy sillä, että järjestöt ovat yhtiöittäneet maksullista palveluliiketoimintaansa. Aitoa yritysten tuotanto-osuuden kasvua on tapahtunut erityisesti vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti alkuvuodesta 2009 strategisen hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. SOSTE osallistui tähän juuri päättyneeseen HYVÄ -ohjelmaksi nimettyyn hankkeeseen. HYVÄn selvitykset osoittavat keskittymiskehitystä sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Suuret yritykset ovat vahvistaneet asemaansa palvelutuotannossa yritysostojen ja kilpailutusten myötä. Vuoden 2008 jälkeen yritysten määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun, vaikka liikevaihdon kasvu on jatkunut. Kehitys huolestuttaa. Ei siksi, että taloudellinen toimeliaisuus on vilkasta, vaan siksi, että pienempien palvelutuottajien asema heikkenee ja pahimmillaan suuryritykset siirtävät veroina kerätyistä varoista käärityt voittonsa veroparatiiseihin.

”Kansalaisille tärkeiden palveluiden turvaamisessa onnistutaan, kun niitä uskalletaan uudistaa.” Ulla-Maija Laiho, HYVÄ –ohjelman johtaja, TEM

Kaiken kaikkiaan julkisesti ja yksityisesti tuotettujen sote-palvelujen arvo on noin 22 miljardia euroa. Julkisesti tuotettujen palvelujen arvo on tästä 80 prosenttia eli 17 miljardia. Kun sote- järjestöt ja yritykset myyvät ison osan palveluistaan kunnille, kuntien hankintapäätöksillä on ratkaiseva merkitys yritysten ja järjestöjen toimintaan. Kuntien käyttökustannuksista ostopalvelumenot ylittivät niiden oman toiminnan kustannukset vuonna 2012. Monituottajamallit ovat tulleet jäädäkseen.

Yritysten – ja erityisesti alan pk-yritysten - ja järjestöjen palvelutuotannolla on kohtalonyhteyttä niin käsittelyä odottavassa sote-ratkaisussa kuin hankintalain uudistuksessa. Molemmat toivovat selkeitä yhteistyörakenteita ja sujuvaa yhteistyötä julkisen sektorin sekä yritysten ja järjestöjen välille. Mutta näkökulma- ja painotuserojakin on. Järjestöt korostavat palvelutuottajaroolinsa rinnalla erityisesti palvelujen käyttäjien ääntä.

Järjestöt tuottavat erityisryhmien palveluja

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä asema etenkin erityisryhmien palvelujen kehittäjinä ja tuottajina. Ne eivät pelkästään myy palveluja, vaan yleishyödyllisinä toimijoina tuottavat myös laaja-alaisempaa apua kuten vertaistukea ja osallistumisen mahdollisuuksia. Nyt valmistelussa oleva uusi hankintalaki mahdollistaa uudenlaisen innovatiivisen hankintamenettelyn. Hankintaa käsitellään eri osapuolien yhteisenä kehittämis- ja oppimisprosessina, jonka tavoitteena on hankinnan tarpeeseen vastaavan mahdollisimman laadukkaan ratkaisun kehittäminen. Kun tavoitellaan aidosti asiakaslähtöisiä sote-palveluja, yhteiskehittäminen nimenomaan sote-järjestöjen kanssa on järkevää.

Vaaliviikolla julkaistavassa SOSTEn Sosiaalibarometrissa 37 % kuntien sote-johtajista arvioi, että järjestöjen asema palveluntuottajina heikkenee. 30 % katsoo, että myös yritysten asema heikkenee tulevissa sote-rakenteissa. Kyselyn aikana käsittelyssä oli viiteen sote-alueeseen pohjautuva sote-malli.

Kun sote nyt kariutui, uusi käsittely mahdollistaa sote-johtajien huolen kuulemisen ja tarvittavien johtopäätösten tekemisen. Tämä siis korvan taakse.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Sote ja sisäilmaterveys

Nimi: AP

Työpaikan sisäilmaongelmista kärsineenä törmäsin ongelmaan, johon muutkin ovat kiinnittäneet huomiota: Nykyisessä palvelumallissa työnantajat maksavat työterveyshuollosta, jolloin käytännössä sisäilmaongelmiin ei uskalleta puuttua eturistiriidan takia. Ongelmat esiin nostavalla työterveyshuollolla kun on pian entinen maksava asiakas.

Kansanterveydellisesti, rakentamisen ja ylläpidon laadun sekä "korjausvelan" vuoksi olisi kuitenkin erittäin tärkeää puuttua voimallisesti kiinteistöjen sisäilmaongelmiin jo siinä vaiheessa, kun ongelmien näyttö perustuu subjektiivisest muutamien ihmisten kokemuksiin, eikä ole kiistaton. Tähän tarvittaisiin jokin täysin työnantajien tekemistä työterveyshuoltosopimuksista ja -maksuista irrallinen ja riippumaton palveluntuottajamalli, jonka intressissä ei olisi saada rahaa työnantajalta vaan nostaa kaikki sisäilmaan liittyvät ongelmat esiin mahdollisimman aikaisessa aiheessa.

Miten tällainen palvelu saataisiin mukaan tulevaan SOTE-uudistukseen? Miten siitä alettaisiin edes puhua?

30.03.2015, 02:00

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.