fi | sv | eng

Miljoonan maahanmuuttajan Berliini

05.12.2016, 09:00

Berliiniin suosituimpaan Döner kebab -kioskiin kiemurtelee pitkä jono heti alkuillasta. Jonossa viihtyvät sulassa sovussa pankkimiehet liituraitapuvuissaan ja nuoret reppuineen. Kebab tuli osaksi saksalaista ruokakulttuuria turkkilaisten vierastyöläisten myötä 60- ja 70-luvulla. Tänä päivänä kebab näkyy katukuvassa enemmän kuin monikansalliset hampurilaisketjut ja turkkilaiset ovat Saksan suurin ulkomaalaisvähemmistö.

Integraatioluotsit maahanmuuttajien tukena

Berliinin 3,6 miljoona asukkaasta lähes 30 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Saksaan muutetaan Puolasta, Venäjältä ja Serbiasta. Turvapaikanhakijoita on tullut viime aikoina erityisesti Syyriasta, Afganistanista ja Irakista. Vuonna 2015 Berliini vastaanotti 55 000 pakolaista. Miten kaupunki selviää tästä?

Maahanmuuttajatyötä Berliinissä tekevät järjestöt ja viranomaiset puhuvat kulttuurien välisestä avautumisesta (interkulturella öffnung). Eri kulttuurien ja uskontojen kirjo kohdataan arjessa kaikkialla lasten päivähoidosta vanhusten hoivaan. Ainoa mahdollisuus on avautua ja herkistyä ympärillä olevalle erilaisuudelle.

Maahanmuuttajat pyritään saattamaan heti integroitumisen polulle kielikurssien ja työn kautta. Tähän on Berliinissä kehitetty kokonaan uusi työntekijäkunta, integraatioluotsit. Integraatioluotsit ovat maahanmuuttajia, joille saksalainen yhteiskunta on jo tuttu. He auttavat uusia maahanmuuttajia ymmärtämään sitä, miten saksalainen yhteiskunta toimii, löytämään tarvitsemansa palvelut ja asioimaan viranomaisten kanssa.

Lähiöelämää Kreuzbergissä ja Neuköllnissä

Berliiniläisen lähiön betonikerrostaloa koristavat isot lautasantennit. Ne kertovat siitä, että kodeissa katsellaan ahkerasti lähtömaan tv-asemia. Erityisesti maahanmuuttajaäidit elävät monesti pelkästään oman perheen ja oman kielisen tv-ohjelman parissa. Paikallisen naapurustotalon kerhohuoneessa maahanmuuttajaperheiden lapset istuvat iltapäivällä opiskelemassa. Lapsia autetaan koulutehtävien tekemisessä ja heille tarjotaan erilaisia harrastuksia. Kerhohuoneen hyllyillä on lasten savitöitä kuivumassa. Lapset tarvitsevat tukea koulunkäynnissä, sillä oma perheeltä tukea ei aina tule. Palveluita ja tukea löytyy myös aikuisille. Kom-zen keskuksessa pohditaan erityisesti ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeita. Vanhustenhuollossa kohdataan nyt toisen ja kolmannen polven ikääntyviä maahanmuuttajia. Kulttuurien välinen avautuminen voi alkaa vaikkapa vanhusten hoitolaitoksen keittiöstä ja erilaisten ruokakulttuurien huomioon ottamisesta.

Miten suomalainen järjestötoiminta avautuu eri kulttuureille?

Suomessa asui vuonna 2015 noin 340 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Maahanmuuttajia on eniten pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi helsinkiläisistä ulkomaalaistaustaisia on jo 14 %. Vaikka Berliinin luvuista ollaan kaukana, myös meillä on ajankohtaista miettiä, miten Suomi ja suomalainen järjestötoiminta avautuu eri kulttuureille.

Riitta Kittilä
erityisasiantuntija
SOSTE

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.