fi | sv | eng

Saadaanko sote mutkitta maaliin?

10.02.2016, 08:52

Ulla Kiuru, erityisasiantuntija 

Ministeri Lauri Tarasti luovutti selvityksensä valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta tammikuun lopussa. Kyseessä tulee olemaan samalla tavalla historiallinen uudistus kuin sote. Erona on kuitenkin se, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, rahoituksen ja valinnanvapauden muuttaminen on suorastaan megaluokan uudistus. Se koskettaa satojen tuhansien ihmisen työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja.

Tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme uudistamiselle eivät ole vähäpätöisiä: hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, kustannusten hillintä sekä palveluiden täydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio.

Nämä tavoitteet eivät ole syntyneet tyhjästä ja uudistuksella on vähintäänkin kiire. SOSTEn uutiskirjeessä 2.2.2016 pääsihteeri Vertti Kiukas kuvailee nykyisen sote-rakenteen olevan romahtamispisteessä - siitä kertovat muun muassa tyhjät virat ja hallitsemattomat ulkoistukset.

Siksi onkin vähintään kummallista, että soten saamista maaliin halutaan hämmentää alue- ja maakuntahallinnon kysymyksillä. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi prioriteetin pitäisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoon laittamisessa. Tätä Sostekin korosti lausunnossaan STM:lle ja VM:lle itsehallintohallintoaluejaosta. Vasta kun sote on saatu varmemmalla pohjalla, on aika tarttua muihin kysymyksiin.

YLEn toimittaja Tiina Merikanto kirjoitti osuvasti sote-analyysissaan, että maakuntien Suomi voitti sote-uudistuksen ja sote jäi aluehallinnon uudistamisen jalkoihin. Niinpä.

"...rahoitusratkaisuilla on ensisijaisesti pyrittävä sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen."

Mutta mitä me tiedämme sote-uudistuksen yksityiskohdista tässä vaiheessa? Kovin vähän ja se kertoo tehtävän haasteellisuudesta. Esimerkiksi miten rahoitus aiotaan hoitaa, tuleeko erillinen sote-vero vai kerätäänkö tuotot tuloverotuksen vai sava-maksujen kautta? Tuleeko maakunnille jonkinlainen oma verotusoikeus?

SOSTEn mielestä rahoitusratkaisuilla on ensisijaisesti pyrittävä sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Miten ikinä rahavirrat järjestetäänkin, on sillä turvattava alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää asukkaidensa palvelut ja se, että alueiden väliset erot eivät saa kasvaa liian suuriksi. Valtionohjausta väistämättä tarvitaan.

Toinen valtavan iso kokonaisuus vailla vielä sen yksityiskohtaisempia vastauksia on valinnanvapauslainsäädännön tuleminen. Miten valinnanvapaus sote-palveluissa aiotaan toteuttaa? Rajataanko valinnanvapaus tiettyihin palveluihin vai valitseeko asiakas tuottajan, jolla on tarjota erilaisia palvelupaketteja? Entä miten käy Kela-korvausten, jos julkisesti rahoitetut yksityisen sektorin palvelut ovat samalla viivalla julkisten palvelujen kanssa? Pystyvätkö uudenlaiset ”hyvinvointikeskukset” (eli entiset terveyskeskukset) tarjoamaan kattavasti erikoislääkärien palveluja ja mikä käyntien hinta tällöin on? Miten käytännössä toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio? Avoimia kysymyksiä on valtavasti.

SOSTE korostaa lausunnossaan, että asiakkaan valinnan mahdollisuus on turvattava yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa helpottavalla julkisella tiedolla. On varmistettava, että valinnanvapaus toteutuu koko maassa. Ylipäätään asiakkaan valinnanvapauden laajentamista on katsottava siitä näkökulmasta, miten se nopeuttaa hoitoon ja hoivaan pääsyä ja lisää yhdenvertaisuutta. Toivottavaa on, että valinnanvapaus saa aikaan myös tervettä kilpailua tuottajien kesken palvelujen laadun parantamiseksi.

On tarkkaan määriteltävä, missä sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaus ylipäätään on mahdollinen. Ihmisten erilaiset mahdollisuudet ja kyvyt tehdä valintoja on asia, johon pitää erityisesti kiinnittää huomiota. Palveluohjauksen rooli korostuu varmasti. Sekin on auki, miten sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan valinnanvapauden raameissa. Kuka ottaa asiakkaasta kokonaisvaltaisen kopin? Palvelut voivat olla useamman eri tahon alaisuudessa ja johdettavana.

Ja sitten on vielä se hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, joka jää kuntien pääasialliselle vastuulle. Se vasta onkin tärkeä tehtävä, jonka onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä maakuntien, kuntien ja järjestöjen kesken. Miten tämä organisoidaan niin, että hyte-työhön olisi myös taloudelliset kannustimet?

Luettelemani asiat ovat vain osa tätä mammuttimaista sote-uudistusta. En kadehdi yhtään niitä poliitikkoja ja virkamiehiä, jotka nämä asiat joutuvat ratkaisemaan. Asioita on paljon ja aikaa ei ole loputtomasti. Kesä ja takarajat tulevat yllättävän nopeasti vastaan.

Siksi soisi, että maakuntauudistus laitettaisiin hetkeksi syrjään ja keskityttäisiin olennaiseen. Eli siihen, että meillä olisi tulevaisuudessa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita, joihin tarvittaessa päästä. Jo perusoikeuksienkin toteutumisen näkökulmasta marssijärjestyksen pitäisi olla selvä: ihmiset menevät hallintohimmelien ja muiden vallan linnakkeiden edelle.

Blogikirjoitus on neljäs SOSTEn sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta käsittelevässä blogisarjassa. Kirjoitusarjassa asiantuntijat tarkastelevat uudistusta eri näkökulmista.

Aiemmin sarjassa ilmestynyt

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.