fi | sv | eng

EU perustettiin ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi

06.09.2017, 10:47

Jean Monnet, Euroopan yhteisön perustaja-isä, totesi aikoinaan, etteivät Euroopan maat ole riittävän vahvoja taatakseen yksinään kansalaistensa hyvinvointia ja sosiaalista kehitystä. EU perustettiin tätä varten, eli ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Perus- ja sosiaalisten oikeuksien kysymyksissä EU:n toimivalta ja keinot ovat kuitenkin jääneet kaikkein heikoimmiksi verrattuna esimerkiksi sisämarkkinalainsäädäntöön.

Perusoikeusasiakirja antaa toimivaltuudet siellä, missä EU-lainsäädäntöä on, eli käytännössä lähinnä työelämää koskevissa syrjintäkysymyksissä. Näissäkin komission puuttuminen jäsenmaiden rikkomuksiin on ollut vähäistä, kuten esimerkiksi sukupuolen perusteella tapahtuvaan syrjintään. Jäsenmaiden vastustuksesta johtuen valtuutta ei juurikaan ole työelämän ulkopuolella, kuten vammaisuuden tai iän perusteella tapahtuvan syrjinnän, tai palveluiden ja oikeuksien täydellisen puuttumisen tilanteissa.

Asian korjaamiseksi tarvitaan toimivallan antavaa, perusoikeudet takaavaa sekä perusturvan ja peruspalvelut turvaavaa lainsäädäntöä. Ongelma käytännössä on, että yhdenvertaisen kohtelun direktiivin ja perusturva- sekä peruspalveludirektiivien hyväksyminen neuvostossa vaatii yksimielisyyttä.

Siitä lähtien, kun vuonna 2008 komissio esitti ja parlamentti omalta osaltaan hyväksyi yhdenvertaisen kohtelun direktiivin, se on jumittanut neuvostossa. Yhdenvertaisen kohtelun direktiivillä olisi taattu kohtuullinen sosiaalinen suojelu ja sosiaaliedut sekä koulutuksen ja palveluiden saatavuus. Puoltamassani mallissa, sosiaaliturvan ja sosiaalietuuksien yhteismäärä olisi luonnollisesti jokaisessa maassa eri, ja palveluntarjonta toteutettaisiin eri maiden omien traditioiden mukaisesti.

Jäsenmaat ovat keksineet yhden jos toisenkin syyn olla edistämättä direktiiviehdotuksen hyväksyntää. Yhdenvertaisen kohtelun direktiiviä vastustaessaan jäsenmaat eivät ole osoittautuneet kansalaisoikeuksien parhaiksi puolustajiksi. Myöskään vammaisten tasavertaiset oikeudet palveluiden ja tuotteiden esteettömään saatavuuteen ei ole edennyt. Tarvittavia perusturva- ja peruspalveludirektiivejä komissio ei vallitsevassa ilmapiirissä ole edes esittänyt.

Pitkän hiljaiselon jälkeen oli erittäin tervetullutta, että komissio huhtikuussa esitti sosiaalisen pilarin. Pilariin kuuluvat 20 periaatetta ja oikeutta on esitetty kolmen osa-alueen ympärille: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Pilarilla pyritään rakentamaan oikeudenmukaisempaa Eurooppaa, huomioiden myös sosiaalinen kehitys.

Koska EU:lla on toimivaltaa puuttua työelämässä tapahtuvaan syrjintään, komission osana sosiaalista pilaria tekemät lainsäädännölliset ehdotukset keskittyvät pitkälti työntekijöiden oikeuksien parantamiseen. Työntekijän oikeus viiden päivän vapaaseen sairaan sukulaisen hoitamiseksi on tärkeä periaatteellinen myönnytys omaishoitajille. Sen lisäksi pilarissa oli merkittävä direktiiviehdotus vanhempainvapaan takaamiseksi ja perheen ja työelämän yhteensovittamisen helpottamiseksi kummallekin vanhemmalle.

Läheltä saatavien julkisten tai kolmannen sektorin tuottamien palveluiden turvaaminen taas on keskeinen syrjimättömyyden kulmakivi. Tämä on erityisen tärkeä vammaisille ja ikäihmisille, samoin kuin turvattu pitkäaikainen hoito, omaishoito ja kotihoito. Vaikka osa ehdotuksista on vaatimattomia, ne ovat tärkeitä päänavauksia.

Direktiiviehdotukset perusturvasta ja peruspalveluista tarvitaan edelleen. Vaikka komissiolla ei ole näissä toimivaltaa antaa yhteistä lainsäädäntöä, tulisi sen kuitenkin tehdä niitä koskevia esityksiä.

Minimitason perusturvaa ja peruspalveluita koskevat velvoitteet asettaisivat peräpuomin näiden palveluiden leikkauksille. EU-velvoitteiden puuttuessa kohdistuvat jäsenmaiden - myös Suomen - tekemät leikkaukset vaikeina taloudellisina aikoina nimenomaan perusturvaan ja -palveluihin. On huomattavaa, että sosiaaliturvan parantaminen EU-alueella myös parantaisi Suomen kilpailukykyä perusarvoistamme luopumatta.

On myös vaihtoehtoisia keinoja edetä. Osana EMU-tiivistymisprosessia, maat voisivat tehdä periaatteellisen sopimuksen toimivallan antamisesta komissiolle puuttua syrjintään työelämän ulkopuolellakin. Tämä mahdollistaisi säädösehdotusten hyväksymisen määräenemmistöllä.

Yhteistyön tiivistymisestä on merkkejä Ranskan presidentinvaalien jälkeen sekä alustavien arvioiden perusteella Saksan vaalien jälkeen. Euroalueen jäsenmaille avautuu toivottavasti mahdollisuus päättää vapaaehtoisesta yhteistyön syventämisestä. Tähän kuuluisi tiukempi budjettikuri, verokilpailun lopettaminen ja sosiaalisen pilarin toteuttaminen. Pakettiin kuuluu myös sosiaalikriteerien tuominen kansallisten budjettien arviointimenettelyyn.

Kansalaisyhteiskunnalla ja kansalaisilla on paikka ja mahdollisuus vaikuttaa tähän. Jäsenmaita tulisi vaatia neuvottelemaan yhdenvertaisen kohtelun direktiivistä, perusturvadirektiivistä ja peruspalveludirektiivistä. Hallituksiin kohdistuvalla paineella voidaan edistää ja nopeuttaa tarvittavien direktiivien hyväksymistä. Kansalaisten on itse vaadittava ja tehtävä EU:sta ihmisen paras ystävä. Suomella olisi nyt niin ikään hyvä tilaisuus viedä perustulokokeiluaan eteenpäin myös EU-tasolla.

Ihmisten hyvinvoinnilla ja Euroopan vauraudella ei ole pelkkä taloudellinen merkitys. Eurooppalaisella sosiaalisella pilarilla on merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan vakaudelle. Tutkimustieto on osoittanut, että suuret tuloerot johtavat yhteiskunnalliseen epävakauteen. Äärimmäiset ratkaisut voivat olla houkuttelevia syrjäytyneille ja yhteiskunnan väliinputoajille. EU:n tulee omalta osaltaan kantaa vastuu ihmisten perusoikeuksien toteutumisesta.

Sirpa Pietikäinen
Euroopan parlamentin jäsen


Blogi on osa SOSTEn Inhimillisempi Eurooppa -blogisarjaa, jossa käsitellään sosiaalisten oikeuksien tulevaisuutta Euroopan parlamentin suomalaisten jäsenten näkökulmasta. Lue lisää blogisarjasta Inhimillisempi Eurooppa.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.