fi | sv | eng

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa Eurooppaa

11.10.2017, 10:15

Inhimillisempi Eurooppa -blogi


Suomi on perinteisesti koko unionijäsenyytensä ajan ajanut linjaa, jossa Unionin toimivalta sosiaali- ja terveyspolitiikassa nähdään vahingollisena. Tämä ajatus on syytä kyseenalaistaa ja pohtia uudelleen ilman valmista vastausta pohdinnan lopputulemasta. 

Ajattelua on käynnistänyt EU-komissio omalla pohdinta-asiakirjallaan, joka on ollut kommentoitavana jäsenmaissa ja laajemminkin. Suomi oli yksi harvoista jäsenmaista, jotka eivät kommentoineet asiakirjaan yhtään mitään. Tämä kertonee nykyisen EU-linjoissaan eriseuraisen hallituksen kyvyttömyydestä löytää yhteistä ja yksimielistä sanottavaa. Surkeaa. Jos ei ole sanottavaa, ei voi vaikuttaa ja juuri se olisi nyt tarpeen.

Havainnot köyhyystavoitteista jääneet vähälle huomiolle

Keskeinen politiikkaväline on euromaiden ns. ohjausjakso, jossa tarkastellaan jäsenten taloudenpitoa sekä muita yhteiskuntapoliittista kehitystä ns. sosiaalisen pilarin kautta. Viralliset palautteet ovat tärkeitä, mutta merkittävää on myös, miten jäsenmaita koskevista havainnoista viestitään. Ainakin Suomen osalta esim. köyhyystavoitteita koskevat havainnot ovat jääneet tiedotteista pois ja sitä kautta eivät nouse tasapainottamaan julkista keskustelua.

Viestintä on ensimmäinen askel, mutta se ei toki riitä. Jotta pilarilla saataisiin aikaan todellisia muutoksia, sillä olisi oltava jonkinasteista velvoittavuutta jäsenmaiden kansalliset erityispiirteet huomioiden. EU:n talous- ja finanssisäännöstö on sitovaa, viime kädessä talouspykälien rikkomisesta voidaan sanktioida sakoin. Sitä kautta se dominoi kansallista talous- ja sosiaalipolitiikkaa ja on johtanut sosiaalipoliittisesti kestämättömiin päätöksiin.

Talouspolitiikka tunkeutuu sosiaalipolitiikan alueelle

EU:n valta tunkeutuu tällä hetkellä talouspolitiikan kautta kansallisen sosiaalipolitiikan alueelle määritellen sen liikkumavaraa ja jos asialle ei tehdä mitään, niin nimenomaan se rapauttaa Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden kehittymistä. Ainoa keino lisätä tasapainoa, on tuoda kriteerien tarkasteluun tasapainoa ja se taas on mahdollista ainoastaan antamalla tarkasteluun konkreettisia välineitä, toimivaltaa. Vain sitä kautta voidaan luoda parempi tasapaino hyvinvoinnin ja talouden välille ja ottaa askel kohti hyvinvointitalousajattelua, siirtää katse momenteista ja budjettivuodesta pidemmälle ja laajemmalle.

Millaisen EU:n haluamme?

Neljä avainta Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisen:

  1. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on tärkeä aloite, joka tulee kääntää selkeiksi tavoitteiksi ja toimintaohjelmiksi

SOSTE näkee Euroopan komission luonnoksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista tärkeäksi aloitteeksi, joka nostaa vahvemmin esiin sosiaalisia oikeuksia talouden rinnalle. Keskustelu sosiaalisten oikeuksien pilarista vahvistaa myös perusoikeuksien ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan tunnettuutta.

Pilarin politiikka-alueet tulee kääntää selkeiksi tavoitteiksi ja toimintaohjelmiksi sekä esittää samalla taloudellisia instrumentteja (mm. rakennerahastot) pilarin toteuttamiseksi. Muussa tapauksessa pilarista uhkaa tulla vain lista yleviä periaatteita ja suosituksia, joita ei käytännössä toteuteta. Yhdymme Euroopan parlamentin mietinnössään joulukuulta 2016 esittämään kantaan, että pilari ei saa jäädä pelkäksi periaatteita tai hurskaita aikeita koskevaksi julistukseksi vaan sillä on lujitettava sosiaalisia oikeuksia konkreettisten välineiden (lainsäädäntö, päätöksentekomekanismit ja rahoitusvälineet) avulla.

Pilarin periaatteiden implementointia tulee edelleen selkiyttää. Talouspolitiikan EU-ohjausjaksolle on annettu tässä keskeinen rooli, mutta ohjausjakso ei tälläkään hetkellä tue tehokkaasti nykyisten sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista. Pilarin suhde olemassa oleviin sopimuksiin, strategioihin ja muuhun ohjaukseen ja koordinaatioon tulee selkiyttää. Pilarin tulee olla linjassa mm. Eurooppa 2020 strategian ja Agenda2030 -ohjelman köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen tavoitteiden kanssa. Sen tulee olla yhdenmukainen Euroopassa jo olemassa olevien ihmisoikeussopimusten (mm. Euroopan sosiaalinen peruskirja, YK:n ihmisoikeuksien julistus) ja muiden suojajärjestelmien kanssa.

Euromaiden ohjausjaksotarkastelun lisäksi tulee toimia myös koko Unionin jäsenkentässä.

  1. Sosiaalisten oikeuksien pilarilla on oltava jonkinasteista velvoittavuutta

Jotta pilarilla saataisiin aikaan todellisia muutoksia, sillä olisi oltava jonkinasteista velvoittavuutta jäsenmaiden kansalliset erityispiirteet huomioiden. EU:n talous- ja finanssisäännöstö on sitovaa, se dominoi kansallista talous- ja sosiaalipolitiikkaa ja on johtanut sosiaalipoliittisesti kestämättömiin päätöksiin. EU:n valta tunkeutuu tällä hetkellä talouspolitiikan kautta kansallisen sosiaalipolitiikan alueelle määritellen sen liikkumavaraa ja jos asialle ei tehdä mitään, niin nimenomaan se rapauttaa sosiaalista Eurooppaa. Myös Euroopan parlamentti on todennut, että euroalue kohtaa erityisiä haasteita perussopimuksissa asetettujen työllisyys- ja sosiaalitavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti koska euroalueen jäsenyys rajoittaa mahdollisuuksia käyttää kansallisen tason makrotalouspolitiikan välineitä ja luo paineita nopeampiin sisäisiin mukautuksiin. Parlamentti toteaakin, että sisäisen joustavuuden lisääntymisen kompensoimiseksi on palautettava riittävä sosioekonominen turvallisuus, mikä saattaa edellyttää, että euroalueen tasolla on asetettava erityisiä sosiaalisia tavoitteita ja otettava käyttöön sosiaalisia normeja ja/tai rahoitusvälineitä. Yhdymme tähän näkemykseen.

SOSTE näkee, että EU:n toimivaltaa voisi laajentaa sosiaaliasioissa erityisesti vähimmäistasojen määrittelyssä sekä niitä koskevien suositusten tekemisessä sitovammiksi (esim. vähimmäistoimeentulon puitedirektiivi). Vähimmäisnormeja ja vertailuarvoja voitaisiin soveltaa ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuus ja kansalliset erityispiirteet. Vähimmäisnormeilla tulisi olla riittävästi velvoittavuutta, jotta niitä noudatetaan. SOSTEn mielestä EU:n toimivallan lisääminen mm. sosiaaliturvan vähimmäisarvojen määrittelemisessä ei veisi päätäntävaltaa kansalliselta sosiaalipolitiikalta, vaan vahvistaisi sosiaalipolitiikan arvoa.

Talous- ja sosiaalipolitiikan asymmetrian muuttamiseksi kaikkeen talousohjaukseen tulisi ottaa mukaan sosiaalisten vaikutusten ja työllisyysvaikutusten arviointi, jonka kautta haitalliset taloudelliset päätökset voidaan estää. Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä tulee uudelleenarvioida: sosiaaliset investoinnit ja perusoikeudet tulee punnita samalla, kun tarkastellaan alijäämäsäännöksiä.

  1. Sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteissa huomioitava vahvemmin myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevat

Pilariin liittyvissä asiakirjoissa tunnistetaan kasvava eriarvoisuus- ja köyhyysriski, mutta kuitenkin pilarissa työllisyystavoitteet ja joustavat työmarkkinat korostuvat ohi sosiaalisten oikeuksien. Pilarin periaatteissa tulisi vahvemmin tuoda esille myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevien oikeuksia. Mm. vähimmäistoimeentuloa ja sosiaalista suojelua koskevissa periaatteissa tulisi laajemmin huomioida työkyvyttömien oikeudet. Myös osallisuus ja demokratiakysymykset tulisi pilarissa nähdä laajemmin. Ne koskevat myös muita kansalaisryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa kuin työssä olevia ja heidän etujärjestöjään.

Pilarissa ei ole erillistä eriarvoisuutta, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevaa politiikan alaansa. Pilari ei korvaa tarvetta kattavaan ja integroituun köyhyyden vastaiseen strategiaan EU:n tasolla, vaikka voi tukea sitä. Yhdymme Euroopan parlamentin pilaria koskevassa mietinnössään esittämään vaatimukseen uudesta poliittisesta tahdosta kunnianhimoisen köyhyydenvastaisen unionin strategian luomiseksi ja uusista sitoumuksista Euroopan köyhyydenvastaisten tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Parlamentti kehottaa jäsenvaltioita laatimaan yksityiskohtaiset kansalliset strategiasuunnitelmat köyhyyttä vastaan ja komissiota korostamaan köyhyyden vähentämistä EU- ohjausjakson yhteydessä.

  1. Sosiaali-indikaattorien tulostaulusta on tehtävä vaikuttava väline

Komissio julkisti keväällä uuden sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun. Näemme tämän positiivisen kehityksenä. Oleellista kuitenkin on, että näitä indikaattoreita aidosti seurataan ja varmistetaan, että niillä on myös vaikutuksia poliittisessa päätöksenteossa. On otettava huomioon myös jo olemassa olevat indikaattorit (esim. EU-ohjausjakso, Agenda2030 -tavoitteet ja -indikaattorit). Tulostaulusta puuttuu oleellisia indikaattoreita kuten vähimmäisturvan/perustusrvan riittävyys, palvelujen saatavuus, lapsiköyhyys, asunnottomuus ja sukupuolten tasa-arvo. Jotta sosiaali-indikaattorien data saadaan kerättyä samassa tahdissa työllisyyttä koskevien indikaattoreiden kanssa, on työlle turvattava riittävä resurssointi.

Vertti Kiukas
pääsihteeri, SOSTE

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.