fi | sv | eng

SOSTEn kysely: Vastaajat huolissaan erityisryhmien eriarvoisuuden lisääntymisestä

10.05.2016, 12:25

SOSTEn kyselyn mukaan kustannusvaikutusten laskenta vammaislainsäädännön uudistamisen osalta on tehty puutteellisesti. Vammaiset henkilöt ovat asiakasmaksujen osalta täysin eri asemassa kuin muut eläkeläiset. Yksilöt voivat jäädä vaille sellaisia tukitoimia, jotka auttavat heitä selviytymään arjessa. Kyselyn vastaajat olivat erityisen huolissaan yhdenvertaisuuden toteutumattomuudesta ja eriarvoisuuden, myös alueellisen, lisääntymisestä.

Suurta huolta aiheutti myös yli 75-vuotiaiden siirtyminen vanhuspalvelu- ja sosiaalihuoltolain piiriin ja palvelujen – kuten asumisen, kodin muutostöiden ja kotihoidon – muuttuminen maksullisiksi yli 75-vuotiailla. Vastaajat korostivat, että vammaiset ihmiset ovat pääsääntöisesti erittäin pienituloisia, eikä heillä ole ollut mahdollisuuksia kartuttaa ansioihin perustuvaa eläketurvaa.

”On kohtuutonta, jos asiakkaat joutuvat siirtymään toimeentulotuen piiriin siksi, että heidän toimeentulonsa ei riitä kattamaan asiakasmaksuja.”

Tällä hetkellä tehdään monia isoja toisiinsa liittyviä muutoksia yhtä aikaa. Eri muutosten yhteisvaikutusten arviointi on ensiarvoisen tärkeää. Huolena on, ettei huomata miten eri muutokset vaikuttavat. Vammaislainsäädännön uudistamisen osalta kustannusvaikutusten laskentaa on pidetty puutteellisena. Kustannussäästöjä on laskettu yksittäisistä palveluista ottamatta huomioon sitä, millaisia kokonaisvaikutuksia palveluihin ja tukitoimiin kohdistuvilla leikkauksilla on vammaisten ihmisten elämään. Uudistus on osa hallituksen linjaamaa kuntien tehtäväreformia.

Vammaislainsäädännön uudistaminen tulee todennäköisesti lisäämään toimeentulotuen menoja. Kotiin saatavien kevyempien tukien heikentyminen saattaa lisätä tarvetta raskaampiin palveluihin. Palvelu- ja laitosasumisen tarve kasvaa.

”…vammainen, joka on pysynyt aktiivisena henkilökohtaisen avun turvin, kohtaa 75-vuotiaana tilanteen, jossa päätyy esimerkiksi palvelutalon asiakkaaksi ja saa vain välttämättömän perushoidon. Osallistumisen mahdollisuus vähenee, sosiaalinen vuorovaikutus vähenee merkittävästi, yksinäisyys ja syrjäytyminen uhkaa. Kun tähän tilanteeseen lisätään vielä kuljetuspalveluiden väheneminen, osallistuminen, harrastukset ja sosiaalinen vuorovaikutus vähenee entisestään. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen ei auta asiaa.”

SOSTE kysyi huhtikuussa erityisryhmiin kohdistuvien säästötavoitteiden vaikutuksista vammaisjärjestöjen asiantuntijoilta. Kysely lähettiin 40 vammaisjärjestön toiminnanjohtajille tai vastaaville asiantuntijoille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 28 vastaajaa 25 eri järjestöstä.

Hallitus asetti ohjelmassaan 1 miljardin euron säästötavoitteen kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi. Tässä vaiheessa toimenpideohjelmassa osoitetaan reilun 400 miljoonan euron kustannussäästöt pitkällä aikavälillä. Näistä säästötavoitteista kohdistuu iso osa erityisryhmiin: mm. vammaislainsäädännön uudistus 61 miljoonaa euroa, erityisryhmien asumispalvelujen kriteerien muutokset 28 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen, SOSTE, p. 0400 516018, paivi.kiiskinen@soste.fi

Lue lisää

Raportti: kysely erityisryhmiin kohdistuvista säästötavoitteista, 10.5.2016

Verkkouutinen: Kysely erityisryhmiin kohdistuvista säästöistä, 5.4.2016